Mikä kiinnostaa oppilaita?

Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksen GISEL-hankkeessa (Gender Issues, Science Education and Learning) tehtiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille laaja survey-tutkimus luonnontieteiden opetuksen kiinnostavuudesta. Seuraavaksi esitellään kyselyn fysiikan opetusta koskevia osioita.

Tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 75 suomenkielistä peruskoulua Opetushallituksen ylläpitämästä oppilaitosluettelosta. Satunnaisotannassa koulun todennäköisyyttä tulla valituksi otantaan painotettiin koulun yhdeksännellä luokalla olevien oppilaiden lukumäärällä. Jokaisesta otokseen valitusta koulusta rehtoria pyydettiin valitsemaan tutkimukseen luokkien tunnusten mukaisessa aakkosjärjestyksessä kolme luokkaa. Näin tavoiteltiin noin 65 oppilaan otosta jokaisesta koulusta. Kaikkiaan tutkimukseen valikoitui 4954 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista. Kyselylomake lähetettiin kouluihin keväällä 2003. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 3626 oppilasta 61 koulusta (81 %).

Kyselykaavake laadittiin kansainvälisenä yhteistyönä (Sjøberg & Schreiner 2002; Schreiner & Sjøberg 2004), joten se sisälsi myös kysymyksiä, jotka eivät käsitelleet suomalaisten oppilaiden elämänpiiriin kuuluvia asioita. Kyselykaavakkeessa esitettiin oppilaille kysymys: ”Kuinka kiinnostunut olet oppimaan seuraavia asioita?” Yksittäiset kysymykset laadittiin niin, että oppilas kohtaa niissä luonnontieteiden tiedonaloja, kuten fysiikkaa, kemiaa ja tähtitiedettä. Oppilaat vastasivat kysymykseen merkitsemällä rastin neliportaiselle asteikolle, jonka ääripäät olivat En ole kiinnostunut ja Olen erittäin kiinnostunut. Vastaukset pisteytettiin numeroilla 1, 2, 3 ja 4.

Koska kyselykaavakkeessa oli kaikkiaan 300 kysymystä, on niitä tulosten esittämistä varten ryhmiteltävä. Periaatteessa ryhmittelyn voi tehdä usealla eri tavalla. Kysymyksiä voi ryhmitellä esimerkiksi eri konteksteihin tai eri tiedonaloihin. Seuraavassa ryhmittelyn lähtökohdaksi on otettu tiedonalapohjainen ryhmittely. Tulokset on esitetty keskiarvopylväinä siten, että ensimmäisenä on esitelty tiedonalan pylväät, joiden piiriin kuuluvia kysymyksiä oppilaat ovat yleisesti pitäneet kiinnostavimpina, ja viimeisenä vähiten kiinnostava tiedonala. Kuvion otsikossa on kerrottu tiedonalan kysymysten keskiarvo (ka) sekä erikseen tyttöjen (kat) ja poikien (kap) keskiarvot. Kunkin tiedonalan sisällä kysymykset on järjestetty siten, että ylinnä on tyttöjä kiinnostavin aihe ja alinna vähiten kiinnostava aihe. On hyvä huomata, että asteikon keskikohta on 2,5. Tämän perusteella voidaan päätellä, että keskiarvon ollessa alle 2,5 suurin osa oppilaista ei tunne asiaa kohtaan kiinnostusta.

On kuitenkin syytä muistaa, että keskiarvo-oppilaita ei ole. Aina on olemassa sekä tyttöjä ja poikia, joita jokin asia kiinnostaa erittäin paljon, ja vastaavasti on olemassa tyttöjä ja poikia, joita jokin asia ei kiinnosta ollenkaan. Tuloksia ei siis pidä mennä yleistämään suoraviivaisesti: ”Tytöt haluavat…” tai ”Pojat eivät ole lainkaan kiinnostuneita…”.

Kuvio 1. Oppilaan kiinnostus mystisiä ilmiöitä kohtaan (ka = 2,7, kat = 2,9, kap = 2,4), 1 = en ole kiinnostunut, 4 = olen erittäin kiinnostunut; asteikon keskikohta = 2,5.

 

Kuvio 2. Oppilaan kiinnostus terveystiedon tiedonalan ilmiöitä (terveysriskit) kohtaan (ka = 2,5, kat = 2,6, kap = 2,4), 1 = en ole kiinnostunut, 4 = olen erittäin kiinnostunut; asteikon keskikohta = 2,5.

 

Kuvio 3. Oppilaan kiinnostus tähtitieteen tiedonalan ilmiöitä ja avaruuden tutkimusta kohtaan (ka = 2,4, kat = 2,4, kap = 2,5), 1 = en ole kiinnostunut, 4 = olen erittäin kiinnostunut; asteikon keskikohta = 2,5.

 

Kuvio 4. Oppilaan kiinnostus teknologian tiedonalan ilmiöitä ja teknologian ja yhteiskunnan välisiä suhteita kohtaan (ka = 2,3, kat = 2,1, kap = 2,6), 1 = en ole kiinnostunut, 4 = olen erittäin kiinnostunut; asteikon keskikohta = 2,5.

 

Kuvio 5. Oppilaan kiinnostus fysiikan tiedonalan ilmiöitä kohtaan (ka = 2,2, kat = 2,0, kap = 2,3), 1 = en ole kiinnostunut, 4 = olen erittäin kiinnostunut; asteikon keskikohta = 2,5.

 

Kuvio 6. Oppilaan kiinnostus kemian tiedonalan ilmiöitä kohtaan (ka = 2,1, kat = 1,9, kap = 2,2), 1 = en ole kiinnostunut, 4 = olen erittäin kiinnostunut; asteikon keskikohta = 2,5.

Tähän valituista kuudesta tiedonalasta oppilaita kiinnostavat keskimäärin eniten ei-luonnontieteelliset (mystiset) ilmiöt, kuten horoskoopit ja ufot, ja toiseksi eniten ihmisen terveyteen liittyvät asiat, kuten terveellinen ruokavalio ja terveydelle haitalliset aineet. Tieteistä oppilaita eniten kiinnostavat tähtitieteeseen liittyvät ilmiöt. Vähiten oppilaita keskimäärin kiinnostavat fysiikkaan ja kemiaan liittyvät ilmiöt. Tyttöjä keskimäärin kiinnostava ja poikia selkeästi vähemmän kiinnostavia tiedonala on terveystieto (kuvio 2). Poikia ainakin jonkin verran kiinnostavia aloja ja tyttöjä samalla keskimäärin vähän kiinnostavia aloja ovat fysiikka (kuvio 5) ja teknologia (kuvio 4). Neutraali eli kumpaakin sukupuolta likimain samalla tavalla kiinnostava tiedonala on tähtitiede (kuvio 3). On huomattava, että tiedonaloilla, joilla on eroja sukupuolten kiinnostuksessa, erot ovat todella merkityksellisiä, ja erot pitäisi tiedostaa opetusta suunniteltaessa.

Suurin ero tyttöjen ja poikien välillä – siten että asia keskimäärin kiinnostaa erityisesti tyttöjä – on tilanteissa, jotka liittyvät terveyden, ulkonäön tai kauneuden hoitoon: ” Mitä kannattaa syödä, jotta pysyy terveenä”. Unet, horoskoopit ja kummitukset kiinnostavat tyttöjä huomattavasti poikia enemmän. Vastaavasti räjähdykset ja aseet sekä koneet kiinnostavat erityisesti poikia mutta eivät tyttöjä: ”Räjähtävät kemikaalit”, ”Kuinka atomipommi/ydinpommi toimii” ja ”Kuinka (auton) polttomoottori tai dieselmoottori toimii” sekä ”Laserin käyttö tekniikassa (CD-soitin, viivakoodin lukija)”.

Teksti: Jari Lavonen ja Veijo Meisalo, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos