Luonnontieteiden opetuksen työtavat

Opetuksessa ja opiskelussa tarvitaan opetuksen työtapoja, jotka ohjaavat oppilaita omaksumaan opetussuunnitelman tavoitteissa ilmaistuja tietoja ja taitoja. Tarvitaan myös opetuksen työtapoja, joiden avulla oppilas saadaan käsittelemään, jäsentämään ja muokkaamaan ympärillä olevaa informaatiota, eli aidosti hankkimaan tietoa sekä olemaan kriittinen informaation hyväksymisessä. Oppiminen rakentuu aina entisen tiedon varaan. Oppija ei ole "tyhjäpää", vaan hänellä on jo käsitys asioista, ja uusi tieto tulee tarkasteltavaksi tämän varassa. Oppimisen kannalta on siis hyvin tärkeää, mikä on oppilaan tilanne opetustilanteessa. Aikaisempi tieto ja miten se on jäsentynyt oppilaalle, ratkaisee. Aikaisemman tiedon perusteella oppilas voi esimerkiksi tehdä jatkokysymyksiä opiskeltavasta asiasta. Ihminen ei elä faktoista, vaan merkityksistä. Ymmärtäminen ei ole talletusta eikä varastointia. Ihminen on päättelevä olento ja rakentaa vastauksensa tilanteen perusteella.

Luonnontieteellisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto itse. Käytännössä koulussa ei ole mahdollista hankkia kaikkea tietoa luonnosta: ei ole riittävästi aikaa tai esimerkiksi tarvittavia laitteita. Luonnontieteellisen tiedon lähteinä voivat olla myös oppikirja, mediat, oheiskirjallisuus, asiantuntijat, oppilastoverit jne. Tietotekniikka tuo oppilaiden ulottuville erilaiset tiedostot ja tietopankit. Tämän vuoksi tiedon hankkimiseen tarvitaan kokeellisten menetelmien lisäksi myös muita tiedon käsittelyn menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi käsitekarttatekniikka ja erilaiset tiedonjäsentämismenetelmät.

Kunkin aikakauden käsitykset oppimisesta ja opettamisesta heijastuvat opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelman perusteissa tiivistyvät yhteiskunnassa valitsevat arvot ja käsitykset, jotka on puettu opetuksen tavoitteiden asuun. Opettajan tulisi huomioida nämä tavoitteet opetuksen suunnittelussa ja pyrkiä opetuksellaan ohjaamaan oppilaitaan sekä yleisten että ainekohtaisten tavoitteiden suuntaan. Opetussuunnitelman perusteilla luodaan kaikille opettajille viitekehys, jonka puitteissa heidän tulisi toimia. Vaikka opetuksen tavoitteet ja oppiaineiden keskeiset sisällöt on ilmaistu opetussuunnitelman perusteissa, näitä on täsmennettävä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Jokaisen opettajan, opetuksen tutkijan ja kehittäjän on syytä pohtia, miksi tiettyä tiedonalaa opiskellaan tai taitoa harjaannutetaan koulussa.

Seuraavassa painotetaankin koulun työtapojen monipuolisuutta tavoitteena, joka samalla antaa eri lähtökohdista opiskelunsa aloittaville yksilöllisiä mahdollisuuksia kehittyä kognitiivisten, affektiivisten ja psykomotoristen taitojen alueilla. 

Teksti: Jari Lavonen ja Veijo Meisalo, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos