Miksi ajattelun taidot ovat tärkeitä?

Lisääntyvän informaation ja mediatulvan aikakautenamme jonkinlaisen kokonaiskuvan saaminen ympäröivästä maailmasta on muuttunut aiempaa haastavammaksi. Informaation määrän lisääntyminen ei lisää vastaavassa suhteessa ymmärtämistä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on valtava haaste myös kouluopetukselle. Koulun tulisi vastata haasteeseen ja pyrkiä tarjoamaan myös erilaisia ajattelun työkaluja, jotka auttaisivat informaation hallitsemisessa. Korkeatasoinen historianopetus voi osaltaan auttaa paitsi menneisyyden myös nykyisyyden ymmärtämisessä. Kysymys on siitä, millaisena me ymmärrämme historian olemuksen ja roolin oppiaineena.

Historian ainedidaktiikassa on viime vuosina noussut esille ajatus, että tiedollisen aineksen opiskelun ohella huomiota tulisi kiinnittää kasvavassa määrin myös ns. historian taitoihin. Historian taitoja ovat esimerkiksi erilaisten lähteiden kriittinen tarkastelu ja niiden totuusarvon punnitseminen. Ajattelun taidoksi voidaan laskea myös vaikkapa jonkin historian toimijan motiivien tarkastelu erilaisista näkökulmista. Toiminnan motiivien monipuolinen ymmärtäminen edellyttää myös kykyä asettua eri toimijoiden asemaan ja eläytyä heidän elämäntilanteeseensa. Myös suomalaisessa historiandidaktisessa keskustelussa on viime aikoina noussut korostetusti esille, että tieto ei ole valmiiksi kouluissa annosteltava informaatiopaketti vaan kriittisen ajattelun taitoja vaativa prosessi.

Myös peruskoulun ja lukion historian opetussuunnitelmien perusteissa uudentyyppinen käsitys historian luonteesta oppiaineena näkyy entistä selvemmin. Opetussuunnitelmien perusteissa viitataan toistuvasti siihen, että historianopetuksen tulisi faktatiedon opiskelemisen ohella kehittää erityyppisiä ajattelun taitoja. Esimerkiksi lukion opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että historianopetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedon kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan. Tässä yhteydessä viitataan myös siihen, että muutoksen analyysiä korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia.

Ajattelun taidot korostuvat myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Esimerkiksi kuudennen luokan hyvän historian osaamisen kuvauksessa nostetaan esille kyky erottaa lähde ja siitä tehty tulkinta toisistaan. Peruskoulun päättöarvioinnin osalta hyvän osaamisen mittareiksi luetaan muun muassa oppilaan kysy lukea ja tulkita erilaisia lähteitä sekä toisaalta muodostaa asioista omia perusteltuja näkemyksiä.

Teksti: Marko van den Berg