OPS 2016 historian ja yhteiskuntaopin tukimateriaalit

Opetushallitus hyväksyi uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen porrastetusti. Tämän tukimateriaalin tarkoituksena on tukea paikallisen opetussuunnitelman käyttöönottoa ja opetuksen suunnittelua.

Historian opetussuunnitelman perusteet edellyttää taitopainotteista opetusta

Opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa oppilaat johdatetaan tarkastelemaan, miten historiatieto syntyy. Lähteet ja niiden tulkitseminen kuuluvat keskeisesti oppitunneille. Muutoksen tai muuttumattomuuden (jatkuvuuden) havaitseminen ja ymmärtäminen liittyvät myös historialliseen ajatteluun. Muutosta tai muuttumattomuutta pitäisi osata selittää, joten syiden ja seurausten pohtiminen kuuluu sekin historian hallintaan. Koska historia selittää ihmisen toimintaa, oppilaiden olisi pyrittävä asettautumaan entisajan ihmisten asemaan ja yritettävä ymmärtää näiden tekoja. Historian peruskäsitteiden, muutos–jatkuvuus, syy–seuraus ja historiallinen empatia, pitäisi siis näkyä opetuksessa.

Uudessa opetussuunnitelmassa historian sisältöjä ei ole unohdettu

Historiallisen ajattelun oppiminen ei voi tapahtua ilman sisältöjä, joten sisältöjen ja taitojen opiskelu kulkevat käsi kädessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kutakin sisältöä käsitellessään opettajan pitäisi keskittyä myös oppilaiden historiallisen ajattelun koulimiseen. Esimerkiksi teollisuusyhteiskunnan syntyä ja kehitystä käsiteltäessä on syytä tarkastella, millaisia muutoksia se aiheutti ihmisten elämässä (muutos) ja miten eri ihmisryhmät suhtautuivat siihen (historiallinen empatia). Muutosta tavallisen ihmisen elämässä voi konkretisoida esimerkiksi vertailemalla maa- ja tehdastyöläisten viikkobudjettia (lähteet) ja päättelemällä, miten kaupunkien työläisten elämä poikkesi maatyöläisen elämästä (tulkinta). Opettajat usein perustelevat opettavansa historian tiedonluonnetta implisiittisesti sisältöjen kautta. Oppilaille asia on kuitenkin uusi, minkä takia opettajien olisi syytä korostaa tiedon hallintaan kuuluvaa taidollista elementtiä.

Opetuksessa ajankäyttöä kohdennetaan oleellisiin asioihin

Opetussuunnitelman perusteiden keskeiset sisällöt on valittu historiallisen ajattelun opettamisen lähtökohdista. Tavoitteena on pidetty, että harvempilukuiset sisällöt ehdittäisiin käsitellä syvällisemmin ja historian taidollista puolta painottaen. Sisällöt on valittu kuvaamaan jotain tiettyä historiallista ilmiötä eikä saman ilmiön rinnakkaisia versioita ole siksi syytä opiskella. Kyse on ajankäytön kohdentamisesta oleellisiin asioihin. Jos esimerkiksi vuosiluokkien 4–6 keskeisiin sisältöihin kuuluvan sivilisaation synnyn opettaa useamman esimerkin kautta (muinainen Egypti, Mesopotamia, Indus-kulttuuri jne.), opetus painottuu helposti taitojen opiskelun sijasta sisältöihin. Opetussuunnitelman perusteiden keskeisten sisältöjen opettamisessa opettajan onkin syytä pohtia, mitä historiallisen ajattelun osa-alueita hän niiden avulla opettaa. Esimerkiksi esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty antaa tilaisuuden käsitellä muutosta (maatalouskulttuurin synty), vanha aika ja antiikin perintö jatkuvuutta (antiikin aikainen demokratian ja Rooman lakien perintö) ja keskiaika historiallista empatiaa (ihmisten välinen eriarvoisuus).

Keskeisten opetussuunnitelman perusteiden käsitteiden avauksia historian oppiaineessa

Opetussuunnitelman perusteissa on käytetty joitakin käsitteitä, joiden merkitystä historian opetuksessa avataan tässä tukimateriaalissa laajemmin. Historian käsitteiden avaukset on liitetty myös ePerusteisiin.

Historiatietoisuus
Historiatietoisuudella tarkoitetaan paitsi historian tapahtumien tuntemista myös ymmärrystä siitä, miten historiallista tietoa tuotetaan. Menneisyysperspektiivin ohella historiatietoisuuteen kuuluu odotushorisontti. Historiallinen ajattelu on menneisyyden selittämisen, nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden odotusten muodostama kokonaisuus.

Yksilön merktiys historiallisena toimijana
Historiailmiöitä tarkastellaan moniperspektiivisesti ottaen huomioon myös tavallisten ihmisten näkökulmat.

Historialliset lähteet
Historian lähteet voi jakaa esineellisiin, kirjallisiin, kuvallisiin ja suullisiin lähteisiin. Lähteet voi myös erotella ensikäden (primääri- tai alkuperäis-) ja toisen käden lähteiksi.

Historiatiedon tulkinnallisuus
Historian tutkimus tarjoaa perusteltuja tulkintoja menneisyyden tapahtumista tarjolla olevan lähdeaineiston perusteella. Historiatiede on jatkuvasti itseään korjaavaa.

Historiallinen tieto
Historiallinen tieto perustuu lähteisiin ja niistä tehtäviin tulkintoihin.

Historian peruskäsitteet
Historian peruskäsitteitä ovat syy ja seuraus, muutos ja jatkuvuus sekä historiallinen empatia.

Historialliset aikakaudet
Alakoulun historianopetuksessa on syytä opettaa jako esihistorialliseen ja historialliseen aikaan sekä tunnistamaan antiikin ajan, keskiajan ja uuden ajan tunnuspiirteitä.

OPS 2016