Esineet

Esineet ovat yleensä ihmisen aikaansaannoksia ja näin ollen ne kertovat ihmisen elämästä. Ne ilmentävät toisaalta myös ihmisen suhdetta ympäristöön ja omaan yhteisöön. Esim. lasten leikkikaluilla on suuri merkitys lapsen maailmaan ja leikkikalujen avulla lapsi luo mallin ympäröivästä maailmasta ja kulttuurista.

Jos koululaiselta kysyttäisiin tämän ajan merkittäviä esineitä luettelo voisi olla vaikkapa: kännykät, videot, digitaalikamerat yms. teknologian saavutukset, jotka helpottavat ihmisen arkipäivää monin tavoin. Nykypäivän ihminen on kyllästetty kaikenlaisilla esineillä ja tämän seurauksena esineet menettävät tavallaan merkitystään, niillä ei ole todellista arvoa, ne ovat hetken ja sitten ne hylätään.

Mikä on ollut ennen arvoesine voi huomenna olla jokapäiväinen sarjatuotannon ansiosta. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että lapset ja nuoret joutuvat miettimään esineiden merkityksiä ja pysähtymään esineen äärelle.

Voidaan ajatella, että ihminen on kehittynyt esineidensä mukana ja ihmisen kehitystä voidaan jaksottaa senkin mukaan, mitä esineitä hän on kyennyt eri aikoina valmistamaan. Kulttuurin kehitystä voidaan vertailla myös miettimällä miten samaan tarkoitukseen tehty esine on muuttunut eri aikoina, esimerkkinä vaikkapa kamera. Esine elää kuluttajan kädessä ja vasta kuluttaja tekee esineestä valmiin. Esineen omistaja siirtää esineeseen omia arvojaan ja merkityksiä; esineelle annetaan sosiaalisia, funktionaalisia ja myös kauneusarvoja. Toisaalta käyttökelpoisuus, funktionaalisuus on sidottu myös tekniikan ja materiaalin kehitykseen.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että esineillä voidaan ”mitata” aikaa, niiden merkitys muuttuu ja esineet ”elävät” ihmisten keskellä.

Esineiden jaottelu

  • Ihmisen valmistamat esineet eli artefaktit
  • Rekonstruktiot: uudelleen rakennetut esineet, pienoismallit, kuvat ja filmit yms.
  • Kokoelmat koostuvat toisiinsa liittyvistä esineistä.

Vinkkejä esineiden käsittelyyn oppilaiden kanssa

Artefaktit

  1. Tunnistetaan oppilaille tuttuja esineitä kodeista, isovanhemmilta, mökeiltä yms.
  2. Kuvaillaan näitä esineitä niin, että toiset tunnistavat esineen.
  3. Piirretään kuvia esineistä ja käytetään värikarttaa hyväksi vertaamalla värejä kartan väreihin. Kuvia voidaan piirtää eri suunnista.
  4. Voidaan pohtia, mitä esineet kertovat omasta ajastaan ja millaista ihmisen elämä on ollut.
  5. Tutkitaan esineen pintaa: löytyykö jälkiä, muotoja ja kuvioita. Mitä materiaaleja esineessä on käytetty?
  6. Tehdään tarinoita, joissa esineet ovat mukana. Muista esineen käyttöaika ja ympäristö.

Rekonstruktiot

  1. Voidaan pohtia, miltä paikka tai ihmiset ovat näyttäneet.
  2. Miten jokin esine on toiminut?
  3. Vertaillaan rekonstruktiota (esim. pienoismalli jostain paikasta) ja paikkaa nyt. Mitä on muuttunut? Miksi? Onko jätetty jotain tärkeää pois? 
  4. Piirretään ja kirjoitetaan tarinoita kohteesta, esim. pohjapiirrokset.
  5. Esim. huoneen kuvaileminen toisille oppilaille.
  6. Kuvaillaan huoneen seiniä tai lattiaa. Voidaan etsiä myös erilaisia jälkiä seinistä ja lattioista ja pohtia, mikä ne on aiheuttanut.
  7. Millaiset ihmiset ovat käyttäneet huonetta? Mitä huoneessa olevat esineet kertovat käyttäjistä?

Kokoelmat

  1. Voidaan pohtia, mikä teema yhdistää kokoelman esineitä.
  2. Mitä erilaisia teemoja voidaan löytää? Miten teemat eroavat ja miksi?
  3. Oppilaat voivat tuoda kouluun johonkin teemaan liittyviä esineitä, tutkitaan löytyykö eri-ikäisiä esineitä? (esim. vaatteet, lelut yms.)
  4. Oppilaat voivat laatia esim. museoille johonkin teemaan liittyvän esittelyoppaan tai äänitetyn kasetin.
Teksti: Kauko Kyynäräinen