Kartat, diagrammit ja sarjakuvat

Kartta-, diagrammi- ja sarjakuvatehtävät ovat mainio tapa toteuttaa oppiaineiden välistä integraatiota. Oppilaille annettavat tehtävät kannattaa kuitenkin suunnitella siten, että esimerkiksi maantiedon tunnilla käsitellään samaa karttaa tai samaa aluetta kuin historian oppitunnilla. Oppilaat toteavat toisinaan tunnilla, että ”eihän tämä ole historiaa, tää me käsiteltiin jo matikan tunnilla!”. Kokonaiskäsityksen saamiseksi oppilaiden olisi hyvä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppia hyödyntämään erilaista materiaalia yli oppiainerajojen.

Karttatehtävä

Hyvä karttatehtävä perusopetuksessa on sellainen, että annettua karttaa voidaan käsitellä monessa eri osassa ja oppilaalle annetaan mahdollisuus oivaltaa kartan avulla annettuun tehtävään liittyviä vastauksia. Karttatehtävän avaus voi olla seuraavanlainen: 

  1. Oppilas selvittää, mitä aluetta kartta käsittelee.
  2. Seuraavassa tehtävänannossa oppilaita voi pyytää nimeämään kartalla esiintyvät valtiot ja niiden rajanaapurit sekä kartalla esiintyvät meret.
  3. Seuraava tehtävätyyppi syventää alueen tuntemusta. Oppilas voi parinsa kanssa vertailla, mitä nykyisiä valtioita alueella on sekä mitä valtioita on syntynyt Turkin sulttaanikunnan alueelle.
  4. Karttatehtävää voi syventää soveltamista vaativalla tehtävällä esimerkiksi siten, että oppilas joutuu soveltamaan historiallista tietoa nykypäivään. Soveltavana tehtävänä voisi olla: miksi Euroopan unionin jäsenmaiden mielestä Turkin unionijäsenyyttä pidetään tärkeänä? Perustele vastauksesi alla olevaa karttaa hyödyntäen.

Diagrammit

Graafisten tehtävien käytössä oppiaineyhteistyö matematiikan kanssa antaa oppilaille mahdollisuuden tarkastella ja tulkita graafisia esityksiä sekä matemaattisesta lähtökohdasta että historiallista tietoa hyödyntäen. Graafisten esitysten, kuten tilastojen ja taulukoiden avulla oppilaat voivat pohtia syitä historiallisille ilmiöille jotka tarkasteltavissa esityksissä näkyvät.

Tilastotehtävissä oppilaita kannattaa jo aluksi varoittaa siitä, että hyvä vastaus ei tarkoita sitä, että oppilas luettelee vuosilukuja ja määriä. Kuten karttatehtävän kohdalla, myös tilastollista tulkintaa hyödynnettäessä oppilaan tulisi:

  1. selvittää itselleen, mistä (ilmiöstä, asiasta, tapahtumasta) tilasto kertoo
  2. merkitä esimerkiksi tehtäväpaperiin kuviossa ilmenevät muutoskohdat
  3. miettiä historiallista viitekehystä hyödyntäen, mitä mahdollisia tapahtumia kyseisenä ajankohtana on ollut
  4. pohtia, onko historiallisen tapahtuman ja tilastollisen muutoskohdan välillä löydettävissä selitys tilaston tai diagrammin esittämälle ilmiölle.

Lähde: Tilastokeskus > Verkkokoulu

Yllä olevassa taulukossa on esitetty Suomen väestökehitystä vuosien 1750–2000 välisenä aikana sekä väestöennustetta vuosien 2000–2040 osalta. Tilastoon on merkitty yllä olevia tehtäväohjeita noudattaen historiallisia selityksiä tilastossa näkyville murroskohdille.

Sarjakuvat

Poliittiset pilapiirrokset ja sarjakuvat antavat muun historianopetuksessa käytettävän kuvamateriaalin lisäksi mahdollisuuden elävöittää historianopetusta ja ohjata oppilasta käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Kuten edellä olevissa kuvanavaustehtävissä, myös pilapiirroksia ja sarjakuvia hyödynnettäessä, oppilaan on syytä pysähtyä tarkastelemaan kuvaa ja miettimään ensin,

  1. mitä kuvassa näkyy
  2. mitä piirroksessa on haluttu esittää
  3. mitä erilaisilla kuvaviittauksilla tai symboleilla on katsojalle haluttu viestiä
  4. mihin historialliseen aikakauteen piirros sijoittuu
  5. keitä henkilöitä piirroksessa on ja miksi
  6. mitä historiallisia tulkintoja piirroksen avulla on mahdollisuus tehdä.
Teksti: Najat Ouakrim-Soivio