Kuvan tulkitseminen

Kuvan avaamistehtävän voi hyvin teetättää eri-ikäisillä oppilailla. Kuvatulkinnassa olennaista on se, mihin kuvaa katsellessa huomio kiinnittyy ja se, miten kuvan tulkintaa ohjataan kysymyksillä. Kuvan lisäksi oppilaille jää helposti mieleen ne asiat, jotka kuvasta on löydettävissä. Myös kuvan yksityiskohdat tai kuvaan liittyvät kertomukset on usein helppo palauttaa mieleen joko yhdessä oppitunnilla tai tietoja kerrattaessa.

Opettajan on hyvä huomioida ja muistuttaa oppilaita, mikäli kuvanavaustehtävässä käytetään taidekuvaa, että taidekuvan tarkoitus ei ole toimia historiallisena dokumenttina. Taidekuva välittää oman aikakautensa tulkintoja ja ihanteita esitettävästä tapahtumasta, ihmisistä ja aikakaudesta. Taidekuvan avulla oppilaita voidaan harjoittaa syventämään historiallista tulkintaa esimerkiksi siten, että he joutuvat tehtävän yhteydessä arvioimaan taidekuvan välittämää mielikuvaa tai vertaamaan sitä historialliseen tapahtumaan. Taidekuvat ovat melko haasteellisia ja niiden käyttöä sekä tulkitsemista voi harjoitella yhteistyössä kuvataideopetuksen kanssa.

Esimerkkinä (taide)kuvan käytöstä historian opetuksessa on yllä oleva teos, jossa Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri ja Persian kuningas Dareios käyvät taistelua Issoksessa. 

Opettaja voi ohjata kuvan tarkastelua sopivilla kysymyksillä. Aluksi voidaan tarkastella vain sitä, mitä kuvassa näkyy.
Mitä näet kuvassa? Mistä kuva kertoo? (Taistelu, hevosia, sotilaita, aseita, kilpiä jne.)

Seuraavaksi oppilas voi kiinnittää huomiota kuvassa oleviin yksityiskohtiin ja niiden antamiin viitteisiin.
Mitä yksityiskohtia kuvasta löydät? (=hevosia, kilpiä, aseita)

Tarkasteltaessa kuvaa yksityiskohtaisemmin siitä alkaa löytyä erilaisia viittauksia, joiden avulla katsojan on mahdollista tehdä tulkintoja tapahtumista.
Ketkä kuvassa ovat sotapäälliköitä? Miten voit päätellä sen? (Kaksi keskellä olevaa henkilöä, jotka kuvattu eteen, hienommat varusteet kuin ympärillä olevilla sotilailla. Vasemmalla puolella on Aleksanteri Suuri ja oikealla Persian suurkuningas Dareios. Kuninkaiden kansallisuutta on korostettu myös vaatetuksella).

Kuvaa tarkasteltaessa on mahdollisuus päätellä tapahtumista historiallista viitekehystä hyödyntäen.
Kumman puoli on mielestäsi voitolla? Miksi? (Aleksanterin, sillä hänen ilmeensä ja olemuksensa on itsevarma, tyytyväinen, oikeanpuoleisen sotajoukon ilmeet ovat pelästyneet. Sotilaita on kaatuneena maahan, samoin hevosia.)

Kuvan avulla voidaan myös päätellä ja soveltaa ennalta olevia tietoja tapahtumasta.
Miten arvelet tilanteen jatkuneen? Kumpi osapuoli voitti? Selvitä, mitä Aleksanteri Suurelle ja Dareiokselle taistelutilanteen jälkeen tapahtui? (Kuva kertoo Issoksen taistelusta, jossa Persian kuninkaan Dareioksen perhe jäi kreikkalaisten vangiksi. Kaksi vuotta myöhemmin Aleksanterin joukot löivät lopullisesti Dareioksen joukot Gaugamelan taistelussa).

Mikäli kuvatulkintaa halutaan syventää, opettaja voi hyödyntää kyseisessä tehtävässä sitä, että kyseessä on taidekuva. Esimerkiksi:
Ota selvää, milloin kyseinen teos on maalattu? Miten tuon aikakauden poliittiset tapahtumat (Euroopassa) ilmenevät teoksessa?

Teksti: Najat Ouakrim-Soivio