Käsityön opetusta yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Opetussuunnitelman perusteissa (POPS2014, 147, 271, 431.)

  • Vuosiluokilla 1-2 oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan, vertaisryhmän sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
  • Vuosiluokilla 3-6 käsityön toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen ja yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Näyttelyihin ja yrityksiin tehtävillä opintokäynneillä tuetaan ja vahvistetaan koulussa opittua ja käyntejä hyödynnetään oppimistehtävissä.
  • Vuosiluokilla 7-9 käsityöopetuksen yhtenä tavoitteena on yrittäjämäinen oppiminen. Käsityön opetuksessa tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti, virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitys työelämälle. Hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinnin lähteenä.

Moniammatillinen yhteistyö

Toteutettaessa em. tehtäviä opetuksessa hyödynnetään toiminnallisesti moniammatillista yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tämä yhteistyö tarkoittaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Pyrittäessä tuomaan oppilaiden kokemusmaailmaa ja yhteiskunnallista todellisuutta lähemmäs koulupedagogiikkaa voidaan puhua informaalia oppimista hyödyntävästä pedagogiikasta, jossa korostetaan erilaisia koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä erilaisia opiskelumateriaaleja ja -välineitä keskeisenä osana opetussuunnitelmaa. Esimerkiksi Internetin erilaiset blogit ja wikit toimivat nuorille tärkeinä opiskelun ja tiedonrakentamisen paikkoina. Informaalia oppimista tapahtuu, kun sille annetaan koulutyössä tilaa. Tämä puolestaan vaatii pedagogiikkaa, jossa yhä enemmän keskitytään oppilaan kokonaisvaltaisen oppimisprosessin tukemiseen. Koulut ovat formaaleja oppimisympäristöjä, ja ne tarjoavat opetussuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin perustuvaa opetusta. Non-formaaleihin oppimisen ympäristöihin lukeutuvat mm. museoiden, tiedekeskusten sekä palvelu- ja elinkeinoelämän tarjoamat palvelut ja toiminta. Näissä ympäristöissä oppiminen vaihtelee tavoitehakuisesta toiminnasta informaaliin, ei-suunniteltuun oppimiseen. Informaali oppimisen ympäristö voi olla mikä tahansa tila tai paikka muodollisen koulutuksen ulkopuolella. (Kumpulainen ym. 2010; InnoSchool 2010.)

Käsityön opetuksessa informaalin oppimisen ympäristöä voidaan hyödyntää erityisesti tuotteen tai teoksen suunnittelussa sekä ympäröivän materiaalisen maailman tuntemuksen kehittämisessä ja käsityöprosessin arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet 2014 kokonaisuudessaan ohjaa oppimista kohti eheyttävää ja kokemuksellista oppimista, jossa oppilas itse pääsee tutustumaan oikean maailman ilmiöihin. Aidoissa tilanteissa syntyneet kokemukset tehostavat oppimista ja kannustavat oppilaita aktiivisuuteen omassa yhteisössään. Käsityön projektit, joissa kumppaneina ovat oikeat yritykset, yhteisöt ja järjestöt kasvattavat motivaatiota ja saavat suunniteltavat ja valmistettavat tuotteet/toiminnot tuntumaan merkityksellisiltä ja todellisilta. Seuraavaksi esitetään muutamia toteutuneita esimerkkejä moniammatillisesta yhteistyöstä käsityön
opetuksessa.

Koulun ja museon yhteistyötä

Koulun käsityön opetuksen ja sen ulkopuolisten oppimisympäristöjen yhdistämisessä moniammatillista yhteistyötä on mahdollista soveltaa monella eri tapaa, yhtenä hyvänä esimerkkinä on koulun ja museon yhteistyö: kaikkien koulujen 2. luokan oppilaiden opintovierailu Vanhan Rauman Kirstin talossa. Vierailun tarkoituksena on tutustua autenttisessa ympäristössä, miten ennen elettiin merimiehen kodissa. Vierailu toimii kipinän antajana ja mielenkiinnon herättäjänä oppilaille, sillä oppilaiden huomio saattaa museossa kiinnittyä mitä ihmeellisimpiin asioihin, joita tietysti käsitellään oppitunneilla vierailun jälkeen. Samalla palautetaan oppilaiden mieleen vierailun olennaiset asiat ja hyödynnetään niitä esim. käsityön suunnitteluprosessissa.

Kestävän kehityksen oppimistehtäväyhteistyötä

Esimerkiksi erään kaupungin paikallinen nuorisovaateliike on aika ajoin lahjoittanut koulun käsityön opetuksen käyttöön college-vaatteita, jotka ovat jääneet myymättä. Oppimistehtävässä oppilaille annetaan tehtäväksi suunnitella lahjoitetuille vaatteille uusia käyttötarkoituksia. Jokainen oppilas toteuttaa käsityön tunneilla yhden suunnittelemansa ”uusio-tuotteen” (mm. pipoja, toppeja, kasseja, pehmoeläimiä, paitoja). Alakoululaisille on järjestetty yhteistyössä SPR:n kanssa kestävän kehityksen pajapäiviä. Pajoissa oppilaille kerrotaan kestävän kehityksen perusteista liittyen tekstiileihin. Toiminnallisena osuutena toteutetaan kiertopistetyöskentelynä erilaisia vaatehuoltoja, vaatteiden uudistamiseen, muodistamiseen ja kierrätykseen liittyviä töitä ja tehtäviä.

Käsityötuotteita yhteistyössä yrittäjien kanssa yrittäjille

Esimerkkinä tästä opettajaopiskelijoiden ja yritysten yhteistyöprojekti ”Mun kaupunki”. Projektissa
suunniteltiin ja valmistettiin käsityötuotteita, joilla voidaan vaikuttaa rakennettuun ympäristöön. Projektissa keskityttiin tuottamaan yhteistyössä kaupungin keskustan yritysten eli kauppiaiden kanssa mainoskylttejä katukuvaan. Opiskelijat haastattelivat yrittäjiä, tekivät suunnitelmia kylteistä ja päättivät valmistettavan tuotteen yhdessä yrittäjien kanssa. Opiskelijat valmistivat tuotteet ja yrittäjät kustansivat käytettävät materiaalit.

Lähteet

  • InnoSchool – välittävä koulu. OPPIMISEN VERKOSTOT, YMPÄRISTÖT JA PEDAGOGIIKKA (2010). R.Smeds, L. Krokfors, H. Ruokamo ja A. Staffans (toim.) http://innoschool.tkk.fi/framet/InnoSchool_kirja.pdf
  • Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J. & Rajala, A. (2010). Oppimisen Sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. CICERO Learning, Helsingin yliopisto.
  • Niemelä, N. (2012). Opetusohjelmalla kohti kulttuuriperintökasvatuksen tavoitteita. Tutkielma opetusohjelman tuottamiseksi Rauman museon käyttöön. Pro gradu – tutkielma. Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauma.

Jaana Lepistö
Käsityökasvatuksen yliopistotutkija
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauma

OPS 2016