Käsityön työturvallisuus ja turvallisuuskasvatus

Turvallinen oppimisympäristö ja työturvallisuus opetuksen sisältönä ovat käsityössä erityisellä sijalla. Työturvallisuus on osa jokaisen oppilaan käsityöprosessia henkilökohtaisella tasolla ja turvallinen oppimisympäristö mahdollistaa osaltaan työskentelyn turvallisuuden. Perusopetuslaki (628/1998), pelastuslaki (378/2011) ja työturvallisuuslaki (738/2002) sekä laki nuorista työntekijöistä (998/1993) että asetukset ja normit nuorista työntekijöistä velvoittavat opetuksen järjestäjää ja koulujen henkilökuntaa huolehtimaan siitä, että oppimisympäristö on turvallinen oppilaiden ja henkilökunnan näkökulmasta. Työturvallisuuden opetus turvalli-suuskasvatuksen sisältönä perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön ja -määräyksiin.

Turvallisuuskasvatus

Turvallisuuskasvatuksen pedagogisena tavoitteena on turvallisuuslähtöisten asenteiden omaksumisen mahdollistavan ilmapiirin luominen (Lindfors 2012). Käsityössä opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa työturvallisuuden kehittämisessä. Turvalliset toimintamallit syntyvät opettajien ja oppilaiden välisessä vuorovaikutussuhteessa. Kun opettajat ja oppilaat kykenevät luottamaan toisiinsa, luodaan hyvä ja rakentava ilmapiiri. Sosiaalisen ilmapiirin ollessa hyvällä tasolla, se myös ylläpitää ja vahvistaa työturvallisuuden toteutumista. (Kemppinen & Koskivirta 2015.) Turvallisuuskulttuuri jäsentyy yksilön käsityksi-nä, arvoina, asenteina ja rooleina sekä organisaatiotasolla sääntöinä, normeina, vuorovaikutuksena, ilmapiirinä ja toimintamalleina. Turvallisuuskulttuuri määrittelee, miten turvallisen oppimisympäristön oppilaitos tarjoaa, sekä sen miten oppilaat saadaan huomioimaan turvallinen toimintakulttuuri. (Lindfors 2012.).
Käsityön turvallinen oppimisympäristö syntyy turvallisuuskulttuurin ja turvallisuuskasvatuksen vuorovaikutteise-na kokonaisuutena (kuvio 1).

KUVIO 1. Käsityön turvallinen oppimisympäristö turvallisuuskasvatuksen ja turvallisuuskulttuurin vuorovaikutteisena kokonaisuutena (Lindfors 2014).

Turvallinen oppimisympäristö

Työturvallisuuden lähtökohtana on fyysinen oppimisympäristö, joka rinnastetaan käsityön opetuksessa lainsää-dännöllisesti työelämän työympäristöön. Fyysisen ympäristön työtilat (perustyöpaikat ja työpisteet, ergonomia), koneet ja laitteet asianmukaisine suojauksineen ja turva-alueineen sekä työkalut ja materiaalit (myös kemikaalit) työmenetelmineen muodostavat oppimisympäristön perustan. Opettaja huolehtii pedagogisilla ratkaisuillaan siitä, että oppilaat voivat ja osaavat työskennellä turvallisesti. Perehdyttäminen on keskeinen turvallisen työskentelyn opettamisen keino (kuvio 2). Perehdyttämisessä opetetaan kulloisessakin työssä tarvittavat tiedot ja taidot, mutta myös arvot ja asenteet turvalliseen työskentelyyn liittyen.

Mitä perehdyttäminen sisältää?

  • Arvot

  • Asenteet

  • Tiedot

  • Taidot

  • Työvälineiden, koneen, laitteen toiminta
  • Suojalaitteiden käyttö
  • Turva-alueet
  • Mahdollisesti tarvittavien työ- ja apuvälineiden käyttö
  • Henkilösuojainten käyttö
  • Turvalliset työtavat
  • Kappaleen kiinnitys
  • Häiriötön työskentely
  • Työskentelyn aloittaminen ja lopettaminen
  • Toiminta häiriötilanteessa
  • Kunnossapito/huolto
  • Vioista ja puutteista ilmoittaminen

KUVIO 2. Perehdyttämisen keskeinen sisältö (Lindfors 2014)

Pedagogiset ratkaisut toteutetaan oppilaiden ikätasoon nähden mielekkäästi ja ne ovat siis keskeisessä asemassa siinä, miten oppilaat käyttäytyvät ja työskentelevät. Perehdyttämisen sisältö vaihtelee tilanteen mukaan. Perehdyttämistä tuetaan oppilaan ikätason mukaisilla ohjeistuksilla (esim. havainnolliset työohjeet, konekohtaiset perehdyttämisvideot ja turvaohjeet). Psyko-sosiaalinen näkökulma oppimisympäristön turvallisuuteen näyttäytyy siten, että oppilas voi tarkoituksenmukaisten pedagogisten ratkaisujen perusteella työskennellä mielekkäästi vuorovaikutuksessa sekä toisten oppilaiden että opettajan kanssa.

Riskivastuullisuus

Käsityössä tapahtuu koulussa toiseksi eniten tapaturmia. Käsityön oppimisympäristössä tuleekin tehdä vaa-rojen arviointia omavalvontana säännöllisesti. Tähän tarjoavat tukea erilaiset turvallisuuden arviointivälineet (esim. Inki, Lindfors & Sohlo 2011; Teknisten aineiden opettajat ry:n TAO:n työturvallisuussivut). Jokaisella käsityön oppimisympäristöllä tulee olla vastuuopettaja/opettajat. Myös oppilaat tulee osallistaa turvallisuuskulttuurin arvioimiseen ja kehittämiseen ikätasonsa mukaisesti. Opettajan on tärkeää tunnistaa eri tavalla vaaroihin ja riskeihin suhtautuvat oppilaat (ks. esim. Somerkoski 2012; Tuomainen 2013). Työturvallisuushaasteita syntyy käsityössä oppilaiden asenteisiin, ohjeistukseen ja valvontaan, oppilasryhmien toimintatapoihin, kokoon ja vuorovaikutussuhteisiin, siisteyteen ja järjestykseen, ajankäyttöön sekä yllätystekijöihin liittyen (Brusila 2013; Leino & Vainionpää 2015). Oppilaiden on tärkeää osallistua aktiivisesti esim. turvallisen työskentelyn suunnitteluun, vaarojen arviointiin, turvallisuuspoikkeamien raportointiin ja turvakävelyihin, jotta heidän roolinsa turvallisen oppimisympäristön ylläpitämisessä ja kehittämisessä on aktiivinen. Tällöin puhutaan riskivastuullisesta käsityön turvallisuuskasvatuksesta (Kallio 2014), jolloin oppilaat oppivat ymmärtämään ja hallitsemaan riskejä. Tällöin turvallisuus aktiivinen on osa jokaisen oppilaan käsityöprosessia.

Lähteet

  • Inki, J., Lindfors, E. & Sohlo, J. 2011. Käsityön työturvallisuusopas. Perusopetuksen teknisen työn ja tekstiili-työn opetuksen. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:15
  • Kemppinen, M. & Koskivirta, V. 2015. Sosiaalisen ilmapiirin yhteys työturvallisuuteen perusopetuksen käsityön opetuksessa. Turun yliopisto. Kasvatustieteen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
  • Leino, M. & Vainionpää, J. 2015. Läheltä piti vai pitikö? Läheltä piti –tilanteiden ja tapaturmien tiedonkeruu työturvallisuuskulttuurin kehittäjänä pedagogisessa ympäristössä. Turun yliopisto. Kasvatustieteen tiedekunta. Pro gradu –tutkielma.
  • Lindfors, E. 2014. Perehdyttämisen opetusmateriaali. KSS3-opintojakso. Käsityökasvatuksen syventävät opinnot. Turun yliopisto.

Brusila, M. 2013. Neula sormessa ja monta muuta. Opettajien kokemuksia työturvallisuudesta käsityössä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu –tutkielma
Kallio, M. 2014. Riskivastuullisuus turvallisuuskasvatuksen kulttuurissa. Oppilaiden vastuullisuus, turvallisuustaju ja tuottamistoiminnan riskiraja peruskoulun käsityön opetuksessa. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja – ser. C osa – tom. 382. Scripta Lingua Fennica Edita
Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 (1517/2009)
Lindfors E. 2012. Turvallinen oppimisympäristö, oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuskasvatus – käsitteellistä pohdintaa ja kehittämishaasteita. Teoksessa E. Lindfors (toim.) Kohti turvallisempaa oppilaitosta! Oppilaitosten turvallisuuden ja turvallisuuskasvatuksen tutkimus− ja kehittämishaasteita. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö, 12–28
Pelastuslaki 29.4.2011/379
Perusopetuslaki 628/1998
Somerkoski, B. 2012. Turvallisuus ja liikenne. Teoksessa E. K. Niemi (toim.) Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010 (toim.). Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit 2012:1, 184-205(pdf)
TAO:n työturvallisuussivut


Tuomainen, S. 2013. Turvallisesti käsitöitä. Oppilaiden turvallisuusorientaatiot tekstiilityön näkökulmasta. Tampereen Yliopisto. Kasvatustieteen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

Käsityön työturvallisuuteen liittyvää kirjallisuutta ja linkkejä:

Kemikaalien varoitusmerkit (Uudet varoitusmerkit)
Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia. Tampere 2013: Työsuojeluhallinto (pdf)
Laitinen, S., Hilmola, A. & Juntunen, M.-L. 2011. Perusopetuksen musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla. Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit 2011:1, 158–236
Opetustoimen turvallisuusopas (Opetushallitus)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta 189/2012
STMa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 188/2012
Riskien arviointilomake käsityön opetukseen (pdf)
Riskien arviointityökalu peruskoulun käsityöhön (pdf)
Työturvallisuuskeskus
Työterveyslaitos

Eila Lindfors
Käsityökasvatuksen professori
Taide- ja taitoaineiden pedagogiikan dosentti
Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauma

OPS 2016