Mitä on rakennettu ympäristö?

Toimiva rakennettu ympäristö on nykyaikaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmannesta kansallisvarallisuudestamme ja on keskeinen osa kulttuuriperintöämme. Rakennus- ja kiinteistöalalla on merkittävä taloudellinen vaikutus yhteiskuntaan, sen toimintoihin ja ympäristöön. Alan toimintojen yhteisarvo oli vuonna 2000 noin 38 mrd euroa (230 mrd mk). Ala työllistää viidenneksen työssäkäyvästä väestöstä. (Kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma 2002.

Rakennettu ympäristö on käsityötä, arkkitehtuuria, teknologiaa, yhteistoimintaa, suunnittelua, valmistamista, tarpeita, odotuksia, arviointia ja paljon muuta edellisten lisäksi. Käsityönä tehdyt tuotteet sijoittuvat osaksi rakennettua ympäristöä. Koulussa tehdyt käsityöt ovat aina ainutkertaisia ja prototyyppiluonteisia. Niillä on siis olemassa ainutlaatuinen ympäristö, johon ne suunnitellaan. Tavoitteena ei ole massatuotanto.

Vieressä oleva Tapio Periäisen (1996) tilajärjestelmää mukaileva kuvio selventää rakennetun ympäristön mittasuhteita. Kuviossa suurempi tila on pienemmän ympäristö. Kaikki tekemämme tuotteet ovat osa rakennettua ympäristöä, jonka laatu koostuu monista valinnoista. Rakennettu ympäristö ja käsityö ovat yhteiskunnan teknologisoitumisesta huolimatta työtä, taitoa, muotoilua ja teknologiaa tasapuolisesti, kuten Peltonen (1993) on esittänyt.


Käsityö on muutakin kuin teknologiaa (ks. Peltonen 1993)

 

Työkalut käyttöympäristöön.


Huonekalut huoneeseen.


Ulkokalusteet pihaan.


Ikkunat taloon.


Uusi vanhaan.


Vanha uuteen.


Rakennettu rakentamattomaan.

Valot tunnelmaan.

Rakennelma rakennuksiin.

Pohdi, miten tuotteet sijoittuvat ympäristöönsä ja toimivat tehtävässään. 


Kirjallisuutta

V. Bonsdorff, P. (1995). Arkkitehtuuri, tekniikkaa ja taidetta. Kopuloita tekemisen estetiikkaa varten. Teoksessa Haapala, A., Honkanen, M. & Rantala, V.  (toim.) Ympäristö, arkkitehtuuri, estetiikka. 58–71. Yliopistopaino, Helsinki.

Kojonkoski-Rännäli, S. (1995). Ajatus käsissämme. Käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C: 109. Turun yliopisto.

Metsärinne, M. (2003). Teknisen käsityön visio-opetus ja -oppiminen: toiminta- ja tapaustutkimus peruskoulun 9. luokalla. Turun yliopisto.

Peltonen, J. (1993). Outlines of research on craft education. Kasvatus Supplement 1/1993. Vol. 24.

Periäinen, T. (1996). Metropoleista muotoiluun. Ympäristö = luonto + alue + rakennus + esine. Rakennusalan kustantajat, Helsinki.

Teksti ja kuvat: Juha Jaatinen ja Mika Majanen