Rakennetun ympäristön viesti

Ympäristön käyttäjät, suunnittelijat ja tekijät antavat ympäristölle erilaisia merkityksiä. Rakennettua ympäristöä arvioidaan enemmän voimakkaan tunnepitoisesti kuin yksityiskohtaisen analyyttisesti. Reagoimme ympäristöön sen merkitysten kautta. Rakennettu ympäristömme on kiinteä osa jokapäiväistä elämäämme, ja kodin merkitys omana suojapaikkana on suuri. ”Talo on yksi suurimmista ihmisen ajatuksia, muistoja ja unia yhteen kokoavista voimista.” (Bachelard 2003.)

Rakennetun ympäristön tutkijan Amos Rapoportin (1990) mukaan merkitykset ovat seurausta ihmisten ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Rapoport erottaa ympäristöstä kiinteitä, puolikiinteitä ja epämuodollisia elementtejä. Kiinteät elementit ovat suhteellisen pysyviä (esim. seinät, rakennukset ja kadut). Osa näistä on ydinelementtejä, jotka säilyvät, vaikka muut ympäristön tekijät muuttuisivatkin. Esimerkiksi Vanhan Rauman keskiaikainen katurakenne on säilynyt ja säilytetty kaupungissa niin pitkään, että se on muodostunut kaupunginosan ydinelementiksi radikaaleistakin katumodernisoinneista huolimatta. Puolikiinteät elementit taas muuttuvat suhteellisen usein ja kertovat enemmän ympäristön haltijan persoonallisuudesta kuin kiinteät elementit. Tällaisia ovat esimerkiksi huonekalut, vaatteet, kasvit ja mainokset. Ne ovat usein myös käsityön tuloksia. Epämuodollisia elementtejä puolestaan ovat ihmisten väliseen sanattomaan kommunikointiin liittyvät elementit, kuten tilankäyttö.

Mitä merkityksiä nämä ympäristöt sisältävät? 


Kirjallisuutta 

Bachelard, G. (2003). Tilan poetiikka. Suom. Roinila, T. Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki.

Fiske, J. (1992). Merkkien kieli. Johdatus viestinnän tutkimiseen. 4. painos. Suom. toim. Pietilä, V., Suikanen, R. & Uusitupa, T. Vastapaino, Tampere.

Karvonen, E. (1999). Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Gaudeamus, Tampere.

Nyman, K. (2001). Talojen kieli. Rakennusalan kustantajat, Helsinki.

Pallasmaa, J. (1995). Ihmisen paikka – aika, muisti ja hiljaisuus arkkitehtuurikokemuksessa. Teoksessa Haapala, A., Honkanen, M. ja Rantala, V. (toim.) Ympäristö, arkkitehtuuri, estetiikka. Yliopistopaino, Helsinki.

Rapoport, A. (1990). The Meaning of the Built Environment. A nonverbal communication approach. The University of Arizona Press, Tucson.

Teksti ja kuvat : Juha Jaatinen ja Mika Majanen