Kuullun ymmärtämisen opettaminen

Kuunteluopetuksen perusta kaikilla luokka-asteilla on runsas, monipuolinen kuunteluharjoittelu ja harjoittelun pedagoginen ohjaaminen. Kuunteluharjoittelun päämuotoja kieliluokassa ovat

  • normaali arkinen luokkaviestintä ja
  • äänitteet ja varsinaiset kuunteluharjoitukset.

Luonteva tapa kehittää oppilaiden kuuntelutaitoja on käyttää luokkatyöskentelyn kielenä mahdollisimman paljon opiskeltavaa kieltä. Oppitunnilla tapahtuu monenlaista: tervehditään, vaihdetaan kuulumisia, kysellään, vastataan, selitetään, pyydetään, kiitetään, kannustetaan jne. Kun tämä kaikki tapahtuu opiskeltavalla kielellä, oppilaat ovat jatkuvasti mukana aidossa vuorovaikutteisessa kuuntelutilanteessa. Luokkaviestinnässä opettaja voi optimoida puheensa "kielellistä tarttumapintaa" mukauttamalla puhettaan siten, että opetuksellisesti tärkeä kieliaines on sopivasti esillä. Mukauttaminen on, tarpeen mukaan, esimerkiksi puheen yksinkertaistamista, hidastamista (kuitenkin puheen oikea rytmi säilyttäen) tai keskeisten oppimiskohtien esille tuomista. Kielitunti on aina kuuntelutunti!

Kuunteluopetukseen sisältyy luonnollisesti runsaasti varsinaisia kuunteluharjoituksia. Runsaskaan harjoittelu ei kuitenkaan kehitä oppilaiden kuuntelutaitoa joustavaksi, jos harjoitukset toistuvat kovin samanlaisina. Kun käytetään vaihtelevastieri tyyppisiä ja eritasoisia kuuntelutehtäviä, oppilaat pääsevät käsittelemään vieraskielistä puhetta erilaisia kuuntelu- strategioita käyttäen. Edellä kuvattua soveltaen: tarvitaan harjoittelua, joka tukee tarkan ja täsmällisen kuuntelun kehittymistä, ja tarvitaan harjoittelua, joka tukee tulkitsevan ja ennakoivan kuuntelun kehittymistä.

Teksti: Marja-Kaisa Pihko