Kieliaineiden ja muiden oppiaineiden monialaisiset oppimiskokonaisuudet ja muu yhteistyö

Monialaisessa oppimiskokonaisuudessa vieras kieli ja yksi tai useampi kieliaine (esim. äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli) ja/tai muu oppiaine muodostavat eheän, suunnitellun oppimiskokonaisuuden. Tämän tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään opiskeltavien asioiden välisiä suhteita ja keskinäisiä riippuvuuksia. Tavoitteena on osallistua tiedon yhteisölliseen rakentamiseen ja auttaa oppilasta soveltamaan hankittua tietoa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet kehittävät laaja-alaista osaamista, ovat pitkäkestoisia ja edellyttävät oppilailta tavoitteellista työskentelyä.

1. Teema yhdistää oppiaineita

Yhteistä teemaa lähestytään kielten ja muiden oppiaineiden näkökulmasta, jolloin oppilaan tietämys ja kokemus syvenee. Tavoitteena on eheämpi ymmärrys käsiteltävästä aiheesta ja kielitaidon monipuolisen, luovan käytön tukeminen. Opiskelu voi toteutua rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa yhtäaikaisesti kahdessa tai useammassa oppiaineessa. Opiskelu voi toteutua myös jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi.

Toteutustapaesimerkki

LähtökohtaToteutusArviointi

Hyödynnetään käsiteltävänä olevaa/opittua sanastoa muissa oppiaineissa eri yhteyksissä. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa.

Etsitään tietoa, kannustetaan luovaan toimintaan (esim. leirikoulut, kampanjat, teemapäivät) ja tehdään monikielisiä tuotoksia.

Rinnasteinen tai jaksottainen toteutus.

Paikallisten yhteistyötahojen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Sovitaan ja kirjataan integraation suunnittelun yhteydessä. Oppilaan osallisuuden arviointi työskentelyn eri osa-alueissa on tärkeää. Arviointi voi olla esim. yhteisöllistä palautetta, vertaisarviointia tai oppimispäiväkirja.

Esimerkkejä teemoista

eri maiden maantiede, kulttuuri, luonto, turismi, rakennettu ympäristö, vaikuttamisen ja osallistumisen keinoja ja kanavia, ammatit, yrittäjyys, tiedonvälitys, lasten oikeudet

2. Oppiaineet kohtaavat

Tiedonalojen välisessä integraatiossa pyritään löytämään alue, jossa eri oppiaineet kohtaavat. Oppiaineiden sisällöistä suunnitellaan monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden opetus voidaan toteuttaa joko osittain tai kokonaan eheytettynä. Oppimiskokonaisuus voi sijoittua joko yhdelle kouluviikolle tai eri oppiaineiden sovituille oppitunneille sekä koulutyön muihin tilanteisiin useamman kouluviikon ajalle. Yhteistyötä voidaan tehdä eri luokka-asteiden väillä. Kokonaisuuden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Mietitään sekä oppiaineiden erityisyyksiä että niiden välisiä yhtymäkohtia esimerkiksi lähtökohdissa ja lähestymistavoissa. Oppilailla on aikaa syventyä kokonaisuuden sisältöön ja työskennellä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Toteutustapaesimerkki

LähtökohtaToteutusArviointi

Integroidut oppimiskokonaisuudet suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa.
Määritellään tavoitteet (ja tuotos).
Määritellään lähestymistavat eri oppiaineissa.

Toteutetaan eri oppiaineiden osaprojektit tai osa oppimiskokonaisuudesta eri oppiaineiden tunneilla mahdollisimman tiiviinä kokonaisuutena tai teemapäivänä tai -viikolla.
Suositaan toiminnallista oppimista.

Sovitaan ja kirjataan integraation suunnittelun yhteydessä. Arviointi voi olla esim. yhteisöllistä palautetta teemapäivässä, vertaisarviointia, oppimispäiväkirja. Oppilaan osallisuuden arviointi tärkeää.

Esimerkkejä teemoista

puhe (kytköksissä kaikkiin tärkeisiin tieteenaloihin esim. fysiikka, biologia ja kielitieteet), kirjoitusjärjestelmät, symbolit, värit, taiteellisen ilmaisun eri muodot, keksijät ja keksinnöt, mitä kieli kertoo historiasta, Pohjoismaiset kielikunnat

3. Ilmiöt ihmetyttävät

lmiöpohjainen oppiminen on valitun tai annetun ilmiön tai ongelman tutkimista eri näkökulmista. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa irrallisten tehtävien tekemisen sijaan tavoitellaan kokemuksellisuutta, oppilaalle merkityksellistä ja eheyttävää oppimisprosessia.
Opiskelu on kysymistä, ihmettelyä, oivaltamista, asioiden yhteyden ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Kieliaineissa sanojen semanttinen tarkastelu avaa mahdollisuuksia monialaiseen ilmiöiden tarkasteluun. Oppiainerajat häviävät, ja koulun ulkopuolista oppimista hyödynnetään laajasti. Opiskeltavien asioiden merkitys omassa elämässä ja maailmassa avautuu.

Toteutustapaesimerkki

LähtökohtaToteutusArviointi

Valitaan kieli- ja/tai kulttuurilähtöinen ihmetyksen kohde tai ongelma, jossa toiminnan suunnittelun pohjana ovat oppilaan/oppilaiden kiinnostus, oppimistavoitteet ja/tai ajankohtaisuus.

Kohdetta tutkitaan ja opetellaan eri näkökulmista koulussa ja koulun ulkopuolella. Oppiminen pohjautuu motivaatioon ja elämyksellisyyteen. Tuotosten jakaminen on tärkeää.

Sovitaan ja kirjataan integraation suunnittelun yhteydessä. Arviointi on jatkuvaa, näkyvää ja joustavaa. Yhteisöllisen palautteen merkitys on tärkeää arvioinnissa.

Muu yhteistyö kieliaineiden kesken ja muiden oppiaineiden kanssa

1. Valinnaisaineet

Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää eri oppiaineiden opettajien yhteistyötä ja rakentaa eheitä (työelämä-/kansalaistaitoja) tukevia oppiainekokonaisuuksia. Kielistä ja muista oppiaineista voidaan rakentaa valinnaisina opintoina tarjottavia oppiainekokonaisuuksia (ks. luku 12.2). Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta (L1–L7).
Esimerkkejä vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen ja äidinkielen ja kirjallisuuden monialaisista valinnaiskursseista:
minä vaikuttajana, mediakurssi, draamaa eurooppalaisittain, Euroopan rikas kielikartta, lyhytelokuva-kurssi, ilmaisutaidon kurssi, toimittajakurssi, kokkausta kielillä
Esimerkkejä kielten ja muiden oppiaineiden monialaisista valinnaiskursseista:
kansainvälisyys (kieli eri maiden kulttuurien ilmentäjänä, kieli osana taito- ja taideaineita), matkailukurssi, kaupunkiopaskurssi, Eurooppa-kurssi, yrittäjyyskurssi, kirjallisuuskurssi

2. Kaksikielinen opetus

Kieliä ja muita oppiaineita integroidaan myös kaksikielisessä opetuksessa (ks. luku 10). Opetus voi olla laajamittaista kaksikielistä opetusta tai suppeampaa kaksikielistä opetusta eli kielirikasteista opetusta. Kielirikasteinen opetus kannustaa ja aktivoi oppilaita kohdekielen käyttöön varsinaisten kielen tuntien lisäksi. Kielirikasteisessa opetuksessa alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä.

3. Kielisuihkut

Kielisuihkujen tavoitteena on tutustuttaa oppilaita vieraiden kielten maailmaan laulujen, lorujen, pelien tai muiden toiminnallisten aktiviteettien avulla. Kielisuihkutus voi olla lyhytkestoista tai pidemmän aikavälin toimintaa, jonka tavoitteena on innostaa oppilasta vieraiden kielten oppimiseen ja kielellisen maailman hahmottamiseen sekä kielivalintoihin
(ks. myös luku 13).

Lehtori Terhi Lahdenpohja
Hämeenlinna
Kehittäjäopettaja Eija Ruohomäki
Oulun kaupunki

OPS2016-logo