Miten kouluskaalaa luetaan?

Opetussuunnitelman taitotasokuvauksiin sisällytetyt kategoriat

Kuullun
ymmärtäminen 

Puhuminen 

Luetun
ymmärtäminen 

Kirjoittaminen

• Teemat, tekstit ja tehtävät (1)
• Olosuhteet ja rajoitteet (2)

• Teemat, tekstit ja tehtävät: kerronta ja vuorovaikutus
• Sujuvuus
• Ääntäminen
• Kielen laajuus
• Kielen virheettömyys 

• Teemat, tekstit ja tehtävät (2)
• Olosuhteet ja rajoitteet (1)

 • Teemat, tekstit ja tehtävät (2)
• Kielen laajuus
• Kielen virheettömyys

Kuvattujen kategorioiden sisältämä informaatio vastaa seuraavanlaisiin kysymyksiin:

  • Millaisia teemoja käsittelevistä teksteistä opiskelija selviytyy?
  • Millaisia tehtäviä hän osaa tehdä?
  • Millaisten rajoitusten alaista hänen osaamisensa on?
  • Miten opiskelija selviytyy suullisesta tuottamisesta tai puhumisesta vuorovaikutustilanteessa?
  • Miten sujuvasti hän osaa puhua?
  • Miten hän ääntää?
  • Kuinka paljon hän osaa sanoja ja rakenteita?
  • Miten virheetöntä kieltä hän tuottaa?

Kouluskaalan rivit kuvaavat kielitaidon tasoja ja sarakkeet erilaisia kielellisiä toimintoja. Käytännössä saman henkilön lukemisen, kirjoittamisen, puhumisen ja kuullun ymmärtämisen taidot ovat vain harvoin täsmälleen samalla tasolla. Lisäksi kunkin taidon sisällä on eri laatupiirteitä (esimerkiksi puhumisessa sujuvuus, ääntäminen, virheettömyys jne.), jotka nekään ovat harvoin täysin samalla tasolla etenkin kielitaidon kehityksen alkuvaiheissa. Arvio oppilaan tai oppilasryhmän sijoittumisesta tietylle taitotasolle on useimmiten likimääräinen kooste useimpien piirteiden osuvuudesta tietylle tasolle täsmällisemmin kuin muille tasoille. Esimerkki taitoprofiilista:

Kouluskaalaa tuleekin lukea avoimin mielin ja omaan opetuskokemukseen ja tietämykseen luottaen. Laadintavaiheessa on kuunneltu kymmeniä suomalaisia kieltenopettajia, joten kuvauksiin sisältyy suomalaiselle kielenopetukselle relevantteja aineksia, jotka alalla toimivat entuudestaan tuntevat. Uutta on oikeastaan vain systemaattinen esitystapa ja kansallinen ja kansainvälinen läpinäkyvyys kun kuvataan sitä, mitä kielitaidon arvolausumat käytännössä merkitsevät. 

Taitotasojen käyttöön perehtyminen

Taitotasoasteikon sisäistämistä opettajat voivat harjoitella esimerkiksi tuomalla yhteisesti luettaviksi muutaman kirjoitelman tai puhutun nauhoitteen kertomatta, minkä oppimäärän suorittajien tuotoksia ne ovat. Ensin kukin opettaja sijoittaa tuotokset taitotasoille ja lopuksi sovitaan yhdessä useimpien mielestä osuvin tasoarvio. Vasta kun kaikki tuotokset on saatu paikoilleen, paljastetaan, mitkä olivat esimerkiksi A-kielen ja mitkä B-kielen oppimäärän mukaan opiskelevien tuotoksia. Erot näkyvät taitotasosijoituksissa – tai sitten eivät.  Pääasia on, että keskenään tasaveroiset tuotokset sijoittuvat samalle taitotasolle kielestä tai tekijän opintotaustasta riippumatta ja että laatupiirteiltään eriarvoiset tuotokset sijoittuvat  eri tasoille, vaikka ne olisivat samassa opetusryhmässä saman arvosanan saaneiden oppilaiden tuotoksia.

Teksti: Raili Hildén