Miten päästään tasolta toiselle?

Kielellisten toimintojen painotuksen valinta (laatikon valinta kouluskaalan riviltä)

  • Mitä teemoja, tekstejä ja tarkoituksia painotetaan?
  • Miten ja missä järjestyksessä kunkin kielellisen toiminnon tavoitetaso saavutetaan?
  • Miten toiminnot liittyvät yhteen ja tukevat toisiaan?
  • Miten aika jaetaan kielellisten viestintätoimintojen harjoittelun kesken?
  • Mitä uutta ko. tasoille kuuluvaa pitää opiskella?
  • Mitä tavoitetasolle sopivia tekstejä on tarjolla eri lähteissä (oppimateriaali, tiedotusvälineet, multimedia)?
  • Mitä muita taitotasolle sopivia resursseja on tarjolla (välineet, henkilöt, kansainväliset kontaktit)?

Painotusten valinta opetusjaksoille (lukuvuosille, lukukausille, kursseille, kurssin osille jne.) on tasovalintaa seuraava välttämätön suunnitteluvaihe. Käytännössä on harvoin mahdollista edetä kaikissa kielellisissä toiminnoissa tasatahtia, vaan on valittava, harjoitetaanko alkavalla opetusjaksolla ponnekkaammin suullisia vai kirjallisia taitoja tai vastaanottamis- vai tuottamistaitoja. Myös tekstityyppien ja teemojen osalta on päätettävä, mitkä ovat keskeisimmät ja ehkä kaikille pakolliset, mitkä taas voivat toteutua valinnaisuuden tai vapaaehtoisuuden pohjalta. Toisinaan on tärkeää, että kaikki oppivat kirjoittamaan jonkinlaisen kirjallisen viestin, mutta tavoitetta voidaan eriyttää esimerkiksi sallimalla toisten kirjoittaa sähköpostiviesti ja toisten postikortti. Jos taas kaikkien halutaan oppivan esimerkiksi esittelemään koulunsa suullisesti kohdekielellä, tämä tehtävä asetetaan kaikille ja sen lisäksi halukkaat voivat harjoitella muita suullisia tekstityyppejä.

Käytännössä kielitaito ilmenee kokonaisuutena, jossa kielelliset toiminnot kietoutuvat toisiinsa ja tukevat toisiaan. Luetun tekstin pohjalta on helpompi puhua ja kirjoittaa kuin jos teemaa ei olisi mitenkään pohjustettu, puhutusta on luontevaa kertoa kirjoittamalla jne. Usein samaa teemaa käsittelevät toiminnot edustavat samaa taitotasoa, mutta eivät aina. Oppilas voi ymmärtää B1.1-tasoista luettua tekstiä, mutta kyetä tekemään siitä vain A2.2-tasoisen suullisen yhteenvedon. Tämä teemojen, tekstien ja tehtävien vaakatason ja kielitaidon pystysuoran tason yhteensovittaminen on pienimuotoisenakin tärkeä tiedostaa ja suunnitella opetus- ja opiskelujaksojen käynnistyessä.

Tavoitteita kohti matkataan yhdessä opettajan ohjauksessa. Oikeantasoiset oppimateriaalit ja oppilaiden ja opettajan löytämät autenttiset materiaalit (tekstit ja kuvat) ovat apuna tavoitteiden tarkoittamien taitojen harjoittelussa. Taitotasojen tunnistaminen on tärkeä taito opettajalle (ja vähin erin siihen harjaantuvat oppilaatkin), jotta hän pystyy valitsemaan oikeantasoiset oppimateriaalit myös autenttisista lähteistä (tietoverkko, televisio, lehdet, kirjallisuus). Oppimateriaalit ja niihin liittyvät arviointiaineistot varustetaan yhä useammin taitotasosuosituksin tai määrittelyin, joiden perusteella sekä opettajan että oppilaiden on helppo valita sopivat tehtävät.

Laatupiirteiden painotusten valinta (pallukan valinta kouluskaalan laatikosta)

  • Miten huolehditaan samalle tasolle kuuluvien eri piirteiden kehityksestä (esim. puheen sujuvuus ja virheettömyys)?
  • Mitkä viestintä- ja opiskelustrategiat sopivat ko. tasoille?
  • Mitkä piirteet vaativat tietoista harjoittelua, mitkä taas kehittyvät tiedostamatta?

Kielellisten toimintojen (puheen ymmärtämisen, puhumisen, luetun ymmärtämisen ja lukemisen) sisällä on vielä joukko piirteitä, joita kouluskaalassa on merkitty pallukoin. Esimerkiksi oppilaan kirjallinen tuotos voi olla virheetöntä, mutta kielellisiltä ilmaisukeinoiltaan ja sisällöltään yksivakaista ja mielenkiinnotonta. Puheessa voi olla paljon virheitä, mutta se voi olla sujuvaa jne. Valitettavasti monet samankin taidon piirteistä ovat sellaisia, ettei niitä pystytä kovin tehokkaasti harjoittamaan yhtäaikaisesti varsinkaan alemmilla kielitaitotasoilla. Esimerkiksi yksittäinen puheharjoitus kehittää yleensä tehokkaammin joko tarkkuutta tai sujuvuutta, harvoin yhtä tasaisesti molempia.  Niinpä harjoitusten valinta kannattaa suunnitella siten, että saman taidon eri puolia harjoittavaa ainesta on tarjolla riittävästi tai sopivasti toisaalta ryhmän yhteisten tarpeiden, toisaalta yksittäisten oppilaiden henkilökohtaisten haasteiden mukaisesti.

Teksti: Raili Hildén