Kokeet

Oppilaat tarvitsevat opastusta kokeisiin valmistautumisessa: miten jaksottaa lukemista, miten harjoitella itsenäisesti jne. Kun asioita kertaa useampana päivänä, ne kypsyvät alitajunnassa ja selkiytyvät – valmistautumista ei siis kannata jättää viime tippaan. Kokonaiskuva on tärkeä (vrt. miellekartat oppikirjatekstien ja kieliopin yhteydessä). Valmistautumisessa auttavat mm. eläytyvä ääneen lukeminen sekä tekstin sisällön ja hankalien kielioppisääntöjen selittäminen omin sanoin kotona ääneen.

Itse koetilanteessa opettajan on hyvä esitellä tehtävät oppilaille. Oppilasta kannattaa kehottaa etenemään haluamassaan järjestyksessä sekä purkamaan ensin muistista tehtävään liittyvä miellekartta, sääntökaavio tms. Kokeessa voi olla myös valmiina mieleenpalauttamisvinkkejä kuten kuvia ja kaaviopohjia. Mieleenpalauttamisosion täyttämisestä voi saada muutaman bonuspisteen, mikä motivoi hätäisempiä oppilaita.

Vanhan kokeen voi antaa oppilaille etukäteen tutustuttavaksi, jotta tehtävätyypit tulevat tutuiksi, ja oppilaat voivat harjoitella omaa ajankäyttöään.

Omien virheiden läpikäynti ja luokittelu on myös tärkeä opiskelustrategia. Kielioppivirheet ryhmitellään sanaluokittain.  Sanat, joita oppilas ei osannut, sijoitetaan kertomukseen tai miellekarttaan. Oikeinkirjoitusvirheitä tutkitaan: Löytyykö selviä virhetyyppejä? Mistä ne johtuvat? Miten niitä kannattaa harjoitella? Auttaako ääneenlukumahdollisuus kokeissa?

Oppilas on saatava ymmärtämään myös pitkäjänteisen työskentelyn merkitys kielitaidon kartuttamisessa: kokeessa osattuja asioita ei voi unohtaa kokeen jälkeen. Apuna opettaja voi käyttää mm. oppilaan itsearviointia, portfoliotyöskentelyä, kertaustunteja tai yhteiskeskusteluja siitä, mitä on jo opittu ja miten hyvin. Kertaustuntien ja kokeen jälkeen kannattaa tehdä jokin oppilaista selvästi mieluisa, mutta normaalia vaativampi sovellusharjoitus, jonka avulla he huomaavat, että kertaamisesta tai kokeessa osatuista asioista todella on hyötyä (esimerkiksi aihepiiriin tutustuminen Internetissä, elämyksellinen lukukokemus, video, luovaa kirjoittamista, tutustumista laulujen sanoihin, ulkomaalaisen vieraan haastattelu jne.). On hyvä herätellä vanhan tiedon aktivoimisen merkitystä säännöllisin väliajoin.

Kirjoittaja: Kari Moilanen