Oppikirjatekstit ja tutkiva oppiminen

Esimerkki tutkivan oppimisen sovelluksesta oppikirjateksteihin

Uudessa tekstikappaleessa asioidaan kahvilassa.

1) Palautetaan mieliin aiemmin opittua aiheeseen liittyvää sanastoa ja fraseologiaa. Laaditaan ilmaisuista miellekartta tai kuva.  Se voidaan tarvittaessa tehdä myös suomeksi, jos oppilaiden sanavarasto on vielä kovin suppea tai aihe vaikea. Harjoitus luo muistipaikkoja, aktivoi tilanneskeemaa sekä auttaa näkemään kulttuurieroja. Tarvittaessa aktivoidaan sanastoa esimerkiksi laatimalla vuoropuhelu.

2) Tutustutaan uuteen tekstikappaleeseen. Haetaan sieltä kahvilasanastoa ja täydennetään uudet ilmaisut miellekarttaan tai kuvaan. Samaan miellekarttaan voi myöhemmin tehdä laajennuksen, kun opitaan lisää aiheeseen liittyvää sanastoa.

3) Sovelletaan tietoja laatimalla pareittain vuoropuhelu: toinen on tarjoilija ja toinen asiakas jne.

4) Laaditaan vielä uusi dialogi tai tilannekuvaus, jossa harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja jossakin yllättävässä tilanteessa, esimerkiksi tarjoilija tuo väärän annoksen, lasku on laskettu väärin tms. Ei haittaa, vaikka oppilailta puuttuisi "virallista" tilanteessa käytettävää fraseologiaa – ongelma on kuitenkin jollain tavalla saatava ratkaistuksi. Työskentelyä voidaan tarvittaessa eriyttää siten, että osa keskittyy vaiheeseen 3 ja nopeimmat etenevät vaiheeseen 4.

Oppilaat tarvitsevat tietoa erilaisista sanaston muistitekniikoista. Sanoja ei opetella ulkoa kappalekohtaisesta sanastosta vaan ryhmittelemällä, käyttämällä niitä omissa lauseissa, kertomuksissa ja tilanteissa, esittämällä sanoja, maiskuttelemalla niitä, selittämällä, liittämällä kuviin jne. Oppilaille voi sopivissa kohdin esitellä uuden muistitekniikan ja kehottaa kokeilemaan sitä uusiin sanoihin. Jälkeenpäin käydään palautekeskustelu siitä, miten tekniikka toimi. On tärkeää, että oppilaat huomaavat olevansa yksilöitä. Se mikä hyödytti itseä, ei jonkun toisen mielestä ollut välttämättä kovin tehokas keino.

Niin ikään oppilaat tarvitsevat tietoa sananmuodostuselementeistä, tietoisuutta siitä, että sanan voi jakaa pienempiin merkityspalikoihin, ja toisaalta siitä, miten nuo palikat voi tarvittaessa kuoria sanan ympäriltä pois "häiritsemästä". Myös vieraiden sanojen merkitysten päättelytaitoja kontekstin avulla kannattaa harjoittaa. Uuden tekstin ennakointivaihe soveltuu tähän hyvin.

Kappaleiden käsittelyn yhteydessä voi hyvin harjoitella myös erilaisia lukustrategioita. Teksti voidaan silmäillä nopeasti läpi kokonaiskuvan saamiseksi tai joidenkin yksityiskohtien löytämiseksi.  Loogista päättelyä voidaan harjoittaa antamalla oppilaille tekstistä vain sen alku- ja loppukappale tai kunkin kappaleen ensimmäinen virke, joiden perusteella oppilaiden tulee  päätellä, mistä tekstissä on kysymys, tai antamalla kappaleet oppilaille väärässä järjestyksessä. Tarkkaa lukemista, pienten yksityiskohtien havaitsemista, voidaan harjoitella selkoversioiden avulla (ks. selkoversiosta lisää alla).

Muistiinpanojen tekemiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Uusi asia sijoitetaan uudelle sivulle. Kirjoitetaan selkeät otsikot ja vihon kanteen sisällysluettelo. Erityyppiset asiat merkitään vaikkapa eri väreillä. Piirretään kokonaisuuskarttoja. Varataan miellekarttojen yhteyteen laajennustilaa jne.

Teksti: Kari Moilanen