Harjoittelu tekstinkäsittelyn eri vaiheissa

Viestinnällinen suullinen harjoittelu ymmärretään tässä osaksi aihepiirin tai tekstin kokonaisvaltaista opiskelua, jossa edetään portaittain vaihe vaiheelta aihepiirin sisäänajosta sovellukseen. Yleisperiaatteena on, että uutta sanastoa ja kielioppia harjoitellaan ja vanhaa kerrataan viestinnällisesti. Viestintästrategioiden käyttöä harjoitellaan luonnollisesti osana tätä suullista harjoittelua.

Sisäänajo aihepiiriin

Tavoitteena on:
• herättää kiinnostusta ja motivaatiota tekstin lukemiseen
• aktivoida jo opittua ko. aihepiiriin liittyvää sanastoa
• auttaa oppilasta tiedostamaan ko. aihepiirin liittyvän sanaston kartuttamisen tarpeen.
Esimerkkejä:
• Annetaan tekstin otsikko/osa tekstiä/ tekstiin liittyvä kuva/osa tekstin sanastosta, jonka pohjalta oppilaat kehittelevät pareittain/pienryhmissä esim. tarinan/dialogin. Työskentelyohjeena on, että se mitä osataan, ilmaistaan kohdekielellä. Mutta niissä kohdin, joissa sanasto ei riitä, on lupa käyttää jotain muuta vierasta kieltä tai suomea – nämä kielelliset aukot kertovat sitten, mitä tulee jatkossa harjoitella. Tämän jälkeen oppilaat kuuntelevat/lukevat tekstin ja vertaavat siihen omaa tuotostaan, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja. (Kotitehtävänä tai tunnilla selvitetään uuden tekstin vaikeat kohdat ymmärtämisen kannalta.)    

Tekstin kuunteleminen

Tavoitteena on: 
• harjoitella ääntämistä.
Esimerkkejä:
• Oppilaat lukevat nauhan kanssa samanaikaisesti.
• Kriittinen kuuntelu: Tekstiä kuunnellaan nauhalta mielekäs lause-/ajatuskokonaisuus kerrallaan – oppilaat työskentelevät pareittain siten, että kuunnellun pätkän jälkeen toinen toistaa mallin mukaan toisen kuunnellessa kriittisesti parin ääntämistä ja antaen palautetta siitä, osat vaihtuvat vuorotellen.
Tavoitteena on:
• harjoitella puheen ymmärtämistä ja tuottamista.
Esimerkkejä:
• Ennen kuuntelua oppilaille annetaan haastattelukysymyksiä, joihin he hakevat kuulemastaan vastauksia, jotka kirjataan kuuntelun aikana tukisanoin kohdekielellä. Kuuntelun jälkeen esitetään haastattelu pareittain.
• Ennen dialogin kuuntelua oppilas saa kohdekielisin tukisanoin dialogin rungon, josta puuttuu osia. Oppilas täyttää puuttuvat tukisanat kuuntelun aikana ja kuuntelun jälkeen oppilaat esittävät dialogin pareittain.
• Kuvitellaan, että kuultu on esimerkiksi radio-/televisio-ohjelma tai bussissa/kadulla/kaupassa/ystävältä kuultu juttu, jonka oppilas haluaa kertoa ystävälleen: Gissa vad jag hörde... Nu får du höra något spännande/intressant... / Arvaa, mitä minä kuulin... Nyt saat kuulla jotakin todella jännittävää/mielenkiintoista...

Uuden tekstin viestinnän harjoittelu

Tavoitteena on:
• harjoitella uutta sanastoa viestinnällisenä kokonaisuutena (viestintäkokonaisuus tukee uuden kieliaineksen oppimista).
Esimerkkejä:
• Oppilaat harjoittelevat kuorossa tekstin kohdekielisen tukirungon (skeema, puukuvain tai kiekko, ks. esimerkiksi oppikirjasarjoja Mot nya mål ja Kom med, joissa näitä käytetään systemaattisesti jokaisen kappaleen yhteydessä) avulla.
• Oppilaat harjoittelevat pareittain tai pienryhmissä esittämään tekstiä omin sanoin tekstin kohdekielisen tukirungon tai avainsanojen avulla.
• Oppilaat tekevät pareittain tekstistä kysymyksiä ja vastauksia. Ohjeena kohdekielisiä tai kuvavihjeitä siitä, mitä kysytään, jotta oppilaat joutuvat käyttämään uutta sanastoa.

Uuden sanaston harjoittelu

Tavoitteena on:
• harjoitella uutta sanastoa omaehtoisesti viestinnässä mahdollisimman monessa tilanteessa
Esimerkkejä:
• Oppilaat tuottavat annetuista keskeisistä kohdekielisistä sanoista omia lauseita sekä jatkavat ja muuntavat niitä ja toisten oppilaiden lauseita (sanojen elaborointi).
• Oppilaat valitsevat pareittain tekstistä heidän mielestään tärkeät sanat (esim. 10–20) ja muodostavat niistä omia lauseita sekä jatkavat ja muuntavat niitä ja toisten oppilaiden lauseita.
Yleisohjeita sanojen elaborointiin:
• On tärkeää, että lauseet kytketään johonkin mielekkääseen viestintätilanteeseen, jonka opettaja voi antaa tai oppilaat keksivät sen itse.
• Sanojen oppimista tukee esimerkiksi, kun oppilas 
– tekee mahdollisimman pitkiä, monipuolisia, erikoisia ja/tai hullunkurisia lauseita
– tekee lauseen kahdesta sanasta, jotka eivät liity toisiinsa: Jultomten trivs inte i kylskåpet / Joulupukki ei viihdy jääkaapissa.
– liittää lauseeseen syyn ja/tai seurauksen:
Min kompis joggar i skogen varje dag eftersom han vill se en älg.
Min kompis joggar i skogen varje dag och därför är han så frisk. /
Kaverini hölkkää metsässä joka päivä koska hän haluaa nähdä hirven.
Kaverini hölkkää metsässä joka päivä ja siksi hän on niin terve.
– jatkaa lausetta uudella lauseella tai sivulauseella: Min bror brukar spela kort med mig, när han är på gott humör. / Veljelläni on tapana pelata korttia kanssani, kun hän on hyvällä tuulella.
– muuntaa ja laajentaa lausetta erilaisilla määreillä: Han har vackra ögon. > Han tittar på flickor med sina vackra blåa ögon. / Hänellä on kauniit silmät. > Hän katsoo tyttöjä kauniilla sinisillä silmillään. 
– tekee omia kysymyksiä eikä vain vastaa kysymyksiin
– käyttää viestinnän pohjana kuvia, sanaryhmiä, jotka eivät liity toisiinsa
– tekee lauseista juonellisen kertomuksen tai dialogin.

Vanhan tekstin sanojen ja viestinnän kuulustelu

Tavoitteena on:
• käyttää opittavaksi tarkoitettua kieliainesta monissa tilanteissa
• antaa oppilaalle tilaisuus huomata, mitä pitäisi harjoitella lisää.
Esimerkkejä:
• Opettaja antaa piirtoheittimellä tai taululla kuulusteltavat sanat äidinkielellä merkiten samaan lauseeseen sisällytettävät sanat. Oppilaat työskentelevät pareittain ja sanovat sanat kohdekielellä ja taivuttavat ne toisen parin tarkistaessa samalla suorituksen sanastosta sekä tekevät sanoista lauseita suullisesti. Tämän harjoitteluvaiheen jälkeen lauseita esitetään ääneen, niitä laajennetaan, jatketaan ja kirjoitetaan taululle.
• Oppilaat esittävät tekstin pareittain tai pienryhmissä äidinkielisten avainsanojen tai skeeman tms. avulla omin sanoin. Toinen pari auttaa oppikirjan avulla.
• Oppilaat tekevät omia muunnoksia tekstistä. Muutettavat sanat ja sanonnat on alleviivattu skeemaan tms.
• Muutama esitys näytellään koko luokalle. Muu luokka toimii "kuiskaajana" kielellisten ongelmien sattuessa.

Uuden rakenteen harjoittelu

• Oppilaat muodostavat pareittain suullisesti omia lauseita, joissa käyttävät uutta rakennetta. Lauseita muunnetaan ja laajennetaan (kieliopin elaborointi). Lauseita sanotaan ääneen ja kirjoitetaan taululle.

Tekstin sovellusharjoitus

• Tekstin soveltaminen on viestinnällisen suullisen harjoittelun päätavoite.
Esimerkkejä:
• Oppilaat tekevät pareittain tai pienryhmissä oman kertomuksen, kuvauksen, vuoropuhelun tai haastattelun kohdekielellä äidinkielisen skeeman tai avainsanojen pohjalta (diskurssin elaborointi). Tuotokset esitetään koko luokalle dramatisoiden. Dramatisointeja voi joskus videoida ja käyttää reflektoinnin pohjana.

Teksti: Pirjo Harjanne