Viestinnällinen suullinen kielitaito

Viestinnällinen, kommunikatiivinen, kielitaito on ollut kieltenopetuksen tavoitteena jo pitkään. Mutta mitä viestinnällinen kielitaito tarkoittaa? Mitä tietoja ja taitoja kielten tunneilla tulisi opettaa ja opiskella silloin, kun tavoitteena on viestinnällinen kielitaito? Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan viestinnällisen kielitaidon muodostaa oppilaan kielellinen viestintätaito ja hänen yleiset valmiudet yhdessä.

Kielelliseen viestintätaitoon oppilas tarvitsee tietoja ja taitoja

  • sanastosta, kieliopista, semantiikasta, fonologiasta ja oikeinkirjoituksesta (kielelliset tiedot ja taidot)
  • kulttuurinmukaisesta kielenkäytöstä (sosiolingvistiset  tiedot ja taidot)
  • yhtenäisen tekstin rakentamisesta ja kielen käytöstä viestintätarkoituksiin (pragmaattiset tiedot ja taidot).

Viestintätilanteessa oppilas tarvitsee kielellisen viestintätaidon lisäksi myös yleisiä valmiuksia, kuten esimerkiksi

  • yleistietoa
  • sosiokulttuurista tietoa
  • kulttuurienvälistä tietoisuutta
  • kieli- ja viestintätietoisuutta
  • opiskelutaitoja
  • sopeutumiskykyä.

Viestinnällinen kielitaito ei ole oma erillinen taitokokonaisuutensa, vaan siihen liittyy myös muita taitoja kuten sosiaaliset taidot sekä kielenkäyttäjän affektiiviset ja persoonallisuuspiirteet. Suullisessa viestintätilanteessa nämä kaikki osa-alueet ovat toisiinsa kytkeytyneinä vaikuttamassa viestinnän onnistumiseen. Viestinnälliseen suulliseen kielitaitoon pyrittäessä on siis harjoiteltava monia tieto- ja taitoalueita. Opettajan on kuitenkin tehtävä valintoja kielen, luokka-asteen, opetusryhmän ja aihesisällön mukaan siitä, missä määrin ja missä suhteessa mitäkin osa-aluetta painotetaan. Tavoitteena on viestinnällisen kielitaidon komponenttien tasapuolinen kehittäminen, johon edetään askel kerrallaan.

Teksti: Pirjo Harjanne