Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kotitaloudessa

Kotitalouden oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on toiminnallisuus ja oppilaan oman toiminnan ohjauksen (itseohjautuvuuden) asteittainen lisääntyminen. Kotitalouden sisältöalueet

  • S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri,
  • S2 Asuminen ja yhdessä eläminen,
  • S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa

tarjoavat mahdollisuuksia harjoitella ja lopulta syventää taitoja yhteistyön ja vuorovaikutuksen sekä käytännön tekemisen avulla ja siten, että opittavasta aiheesta etsitään ja käsitellään tietoa. Kotitaloudessa toimitaan vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Oman ajattelun ja arjen hallinnan kehittäminen vahvistaa taitoja tehdä valintoja ja hankkia oman elämän hallintaan liittyviä valmiuksia.

Oppilaantuntemus on keskeinen ohjauksen, tuen ja luottamuksen mahdollistaja. Opettajan on hyvä tutustua oppilaan omaan tapaan ajatella: millaisia eri asioiden merkitykset hänelle ovat, miten hän mieltää ympäristönsä ja miten hän kommunikoi. Taitojen oppimisessa otetaan huomioon erilaiset tavat oppia. Turvallisuuden varmistaminen on keskeistä, kun työskennellään kotitalouden oppimisympäristöissä, jossa on koneita, laitteita, materiaaleja ja laaja-alaista lukutaitoa edellyttäviä työpisteitä. Eriyttämisen mahdollisuuksia ja oppilaalle ominaisia työtapoja otetaan käyttöön.

  • Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen oppimistilanteissa tunnetaitojen harjaantumattomuus tai eläytymiskyvyn puute voi ilmetä esimerkiksi itsekeskeiseltä vaikuttavana käytöksenä. Ohjauksessa ja opetuksessa on hyvä keskittyä sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen harjoitteluun. Oppimisympäristöön luodaan kiireettömyyden ilmapiiri ja aktivoidaan kommunikointia eri muodoissaan.

  • Käytännön toimintataitojen puutteellinen omaksuminen voi johtua oman toiminnan ohjauksen puutteista, jotka ilmenevät vaikeutena laatia ja toteuttaa kotitalouden oppimistehtäviä hahmottaa asioiden syy–seuraussuhteita ja aikakäsitystä. Rutiineihin tukeutuminen voi olla näiden puutteiden kompensoimista. Oppimistehtävien etenemisen esteenä saattaa olla kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus, joka ilmenee esimerkiksi yksityiskohtiin juuttumisena niin, että kokonaisuutta ei havaita eikä tietoa pystytä soveltamaan toisessa asiayhteydessä. Opetuksen tavoitteena on itseohjautuvuuden kasvattaminen työprosessin eri vaiheissa. Oppitunnin eri siirtymävaiheiden tunnistaminen edellyttää ohjausta ja tukea ajanhallinnassa ja oppimistehtävän jäsentelyssä.

    Toimintojen rajoittuminen tai kehittymättömyys näkyy esimerkiksi vaikeutena motorisissa suorituksissa kuten työvälineiden ja laitteiden käytön opettelussa. Oppimiseen voidaan tarvita runsaasti harjoittelua ja kaikkien liikkeiden tai työvaiheiden ohjausta kädestä pitäen. Oppilasta tuetaan aistiviestien tunnistamisessa ja oman kehon hahmottamisessa. Oppimisympäristön esteettömyys turvataan.
  • Tiedonhallintataitojen etenemisen esteenä saattaa olla ohjeiden ja merkkien lukemisen ja hahmottamisen sekä tulkinnan vaikeudet. Ohjauksessa ja opetuksessa käytetään yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita siitä, miten toimia eri tilanteissa ja ympäristöissä. Ohjauksessa korostetaan arkipäivän ja oppimistilanteen sekä tietoympäristön selkeää rakennetta ja vaikeustason mielekkyyttä. Kielen ja käsitteiden selkeyttä ja monimuotoisuutta korostetaan.

Kodin ja koulun vuoropuhelu on keskeistä. Arjesta keskusteleminen ja oppimistehtävien soveltaminen kotitehtävinä oppilaan arkeen monipuolistavat ja syventävät oppimista. Tukeminen on ohjattua toimintojen jäsentämistä ja toimintaohjeiden mukaista arjen harjoittelua koulussa, kotona ja vapaa-ajan toiminnoissa. Oppilaan käsitystä itsestään oppijana vahvistetaan koulun ulkopuolisten elämäntilanteiden ja kokemusten avulla.

Ryhmäkoko, samanaikaisopetus ja avustavan henkilöstön tarve arvioidaan suhteessa opetuksen tavoitteisiin, oppimisympäristöön ja tilojen joustavuuteen.

OPS 2016