Aihekokonaisuudet

"Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa", kertoo vanha filosofinen väite. Tämä pitää paikkansa yleensä koulun ja myös kotitalouden yhteydessä. Toivottavasti tämä lause virittää meidät pohtimaan niitä lukuisia mahdollisuuksia, joita opetussuunnitelmaan sisältyvien aihekokonaisuuksien ja kotitalousopetuksen välille on rakennettavissa. Se haastaa meidät uudenlaisiin tulkintoihin omasta oppiaineestamme ja sen mahdollisuuksista tukea koulun perustehtäviä.

Aihekokonaisuuksien asema uudessa opetussuunnitelmassa

Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 7.1. määriteltyjen aihekokonaisuuksien asema poikkeaa edellisen  vuoden 1994 opetussuunnitelman aihekokonaisuuksista siten, että uuden opetussuunnitelman yhteydessä aihekokonaisuuksille on annettu vastaava normatiivinen asema kuin erikseen nimetyille oppiaineille. Tämä näkyy mm. siinä, että kunkin aihekokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt on määritelty samojen periaatteiden mukaisesti kuin oppiaineissa. Lisäksi opetussuunnitelmaan on liitetty määräys, jonka mukaan  koulutason opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin. Niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, joiden kautta vastataan myös ajankohtaisiin koulutushaasteisiin.

Opetussuunnitelman perusteissa seitsemän aihekokonaisuutta on kuvattu peräkkäin osoittamatta niiden keskinäistä asemaa tai sisällöllisiä painotuksia. Mitään tärkeysjärjestystä aihekokonaisuuksien kesken ei ole perusteltua esittää ja kunkin oppiaineen suhde eri aihekokonaisuuksiin vaihtelee. Koulutasolla on tärkeää, että aihekokonaisuuksista keskustellaan yhdessä ja samalla selkeästi osoitetaan kunkin aihekokonaisuuden vastuuhenkilöt tai -oppiaineet, jolloin aihekokonaisuuksien toteutumiselle opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla luodaan riittävän hyvä perusta.

Teksti: Kaija Turkki