IV jakso: Keitämme ja leivomme

(Leivotaan lämpimäisiä; Suomalaisia suosikkeja; Ruoka uuniin ja yhdessä ulos!; Leivotaan yhdessä hyvä mieli; Suurustamalla sakeaksi; Tehtäisiinkö talkoilla; Taidot tarkastelussa)

Opetussuunnitelman neljännessä jaksossa on jo otsikonkin ohjaamana kotitalousopetuksessa perinteisesti eniten opetettuja ja opiskeltuja oppisisältöjä. Jakson keskeinen tavoite on monimuotoisesti hyvinvoiva ihminen. Tähän tavoitteeseen pyritään opiskelemalla terveellisiä ruokatottumuksia ja ravitsemustietoutta niin, että  suomalaisen ruokakulttuurin vaaliminen ja kotien kulttuuri kuuluvat osana näihin oppisisältöihin. Jaksoon kuuluvat ruokalajit ja leivonnaiset on valittu niin, että ne ovat helposti muunneltavissa taitojen kehittyessä, ja että oppilas oppii toimimaan itsenäisesti eikä vain noudata ruoanvalmistusohjeita mekaanisesti. Seuraavat ruoat ja leivonnaiset ovat mukana opetussuunnitelmassa: kiisseli, kastike, ohukaiset/pannukakku, keitto, murekeseos, hiivataikina, laatikkoruoka, sokerikakku/kääretorttu.

Terveellisen ravitsemuksen ja ruokatottumusten opetuksessa opettajalle on melko vapaat kädet, mikä on perusteltua  oppilasryhmien ja koulujen erilaisuuden takia. Ainoastaan energia- ja suojaravintoaineiden saantiin sekä kulutukseen liittyvät asiat ovat mukana ydinasioina, kaikille ”pakollisina” asioina opetussuunnitelman ravitsemusosiossa. Ravitsemuskasvatuksen laajuutta seitsemännen luokan opetuksessa olisi syytä pohtia tarkkaan ja miettiä ainakin joiden oppisisältöjen siirtämistä valinnaiskursseille.

Neljännen jakson toteutuksessa perinteisistä oppisisällöistä on kohtuullisen helppo rakentaa sellaisia kokonaisuuksia, joissa tekninen tekeminen rakentuu yhdessä elämisen taitojen sisään. Jakson aikana on mahdollista esimerkiksi liittää monia suomalaisia vuotuisia juhlia opetussuunnitelman sivujuonteeksi. Samoin otsikkojen ja sisältöjen painopisteen muutoksella opetussuunnitelmaan saadaan kokeilevaa opetusta, mikä omalta osaltaan kehittää oppilaiden ajattelua ja laajentaa heidän näkemyksiään kotitaloudesta oppiaineena.

Käytännön työkoe sopii hyvin ruoanvalmistus- ja leivontapainotteiseen jaksoon arviointimenetelmäksi. Työkoe kannattaa toteuttaa pariarviointina, tällöin se palvelee sekä työkokeen tekijää että arvioitsijaa. Kun pariarviointia vielä täydentää arviointikeskustelu opettajan kanssa, työkoe on oppimistilanne kaikille kolmelle. Työkokeen toteutukseen pitää varata riittävästi aikaa, jotta ilmapiiri on kiireetön, kaikilla on mahdollisuus keskittyä huolellisesti työtehtäviin ja työskennellä omien taitojensa ylärajoilla.

Teksti: Katriina Sulonen ja Marika Taivaloja