Oppiaineelle ominaisia työtapoja

Työtapojen valinnan peruslähtökohta on se, että pyritään suosimaan oppiaineen oman luonteen mukaisia menetelmiä. Kotitalous-oppiaine saa ominaisluonteensa laajasta tietopohjasta ja arjen hallinnan taidoista, joita harjoitellaan käytännön työtilanteissa.

Opetussuunnitelman perusteissa luetellaan seuraavat työtapojen yleiset valintaperusteet:

  • virittävät halun oppia
  • ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
  • aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
  • edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
  • tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
  • edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista
  • kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
  • auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
  • kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

Tarkoituksemme on havainnollistaa muutamien esimerkkien avulla sitä, millaiset kotitalousopetuksen työtavat tukevat oppimista uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Työtavan rinnakkaiskäsitteenä käytetään usein opetusmenetelmä- tai oppimismenetelmä-käsitteitä. Ne korostavat työtavan merkitystä käytännöllisenä keinona, jonka avulla pyritään saavuttamaan oppimisen tavoitteet (ks. Sahlberg, 1996, 106).  Työtapa-esimerkit koostuvat tavoitekuvauksesta ja työtavan kuvauksesta. Tällainen suppea esittely on tietysti kaavamainen, eikä se tee oikeutta kotitalousopetuksen toiminnalle, jossa saattaa samanaikaisesti olla käynnissä monen erilaisen työtavan mukaista toimintaa.

Esimerkit on valittu siten, että kaikki kotitalousopetuksen taitoulottuvuudet ovat edustettuina. Ensimmäinen esimerkki havainnollistaa käytännön työtaitojen opetustilannetta. Toinen esimerkki sisältää erilaisia työtaparatkaisuja niihin tilanteisiin, joissa painotetaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Kolmas esimerkki käsitekartan käytöstä kuvaa oppiaineen tietosisällön jäsentämistä ja liittyy siten ensisijaisesti tiedonhankinta- ja tiedon käsittelytaitoihin. Todellisessa tilanteessa taidot eivät tietenkään eriydy näin kaavamaisesti. Esimerkkikuvausten jälkeen on työtapoja kokoava taulukko.

Teksti: Liisa Haverinen ja Pirjo Äänismaa