Miten arvioidaan?

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Kotitalouden opiskelu yhteisenä oppiaineena voi päättyä jo seitsemännellä luokalle, jolloin tulee käyttää numeroarvostelua lukuvuositodistuksessa sinä lukuvuonna kun oppiaineen opiskelu päättyy. Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti.

Kotitaloutta voi opiskella myös valinnaisena oppiaineena, jolloin kaksi vuosiviikkotuntia kestävä yhtenäinen kokonaisuus arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti: hyväksytty/hylätty. Päättötodistukseen voi kuulua liitteenä esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä ja alle kaksi vuosiviikkotuntia olevasta valinnaisaineesta. Päättötodistuksen liitteistä ei tule kuitenkaan mainintaa päättötodistukseen.

Seuraavassa esitellään kotitalousopetukseen soveltuvia arviointimenetelmiä, jotka olisi hyvä suunnitella lukuvuoden opetus-, oppimis- ja työsuunnitelman yhteydessä. Tällöin tulee käytettyä riittävän monipuolisia arviointimenetelmiä, joilla saadaan totuudenmukaista ja monipuolista näyttöä oppilaan edistymisestä ja työskentelystä. Kotitalouteen liittyy tärkeitä yksittäisiä teoreettisia tietoja ja ns. faktatietoja, joiden pohjalle rakentuu jatkossa tietämystä ja jotka mahdollistavat tiedon hankinnan ja käsittelyn. Perinteinen kirjallinen ns. teoriakoe on kuitenkin jätetty erillisenä menetelmänä pois, koska kirjalliset tehtävät olisi hyvä liittää harjoitustöihin, näyttökokeeseen, aineistokokeeseen tai toimintarataan. Ns. teoriakokeen ja kirjallisten kokeiden tehtävien laadinnassa kolmentasoisten kysymysten käyttö tuo monipuolista näyttöä oppilaan osaamisesta.

Arvosanan kriteerit:

6–7
tiedän
8
taidan
9–10
perustelen
Käytännön toimintataidot

 

 

 

 

Tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidot

 

 

 

 

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

 

 

 

 

Työskentely

 

 

 

 

Käyttäytyminen

 

   

Tiedän-tason kysymyksiä: mitä?, mikä?, kuka?
Taidan-tason kysymyksiä: miten? miksi?  (soveltaminen ja perustelut)
Ymmärrän-tason kysymyksiä: miksi? (perustelut kestävän kehityksen näkökulmasta).

Havainnointi
Havainnoimalla saatua tietoa on kerättävä ja käytettävä systemaattisesti. On tärkeää selkeyttää arvioinnin kohteet ja suunnitella  lukuvuoden alkaessa, miten havainnoinnin käytännössä toteuttaa. Havainnoinnin avulla arvioidaan mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, joita arvioitaessa on huomioitava, esimerkiksi että oppilaan keskustelutaidot voivat olla puutteellisia tai oppilas ei halua tai hänen on vaikea päästä mukaan ryhmään tai toimintaprosessiin.

Harjoitustyöt
Harjoitustyöt ovat osa kotitalousopetuksen toimintatapaa. Harjoitustöissä arvioinnin kohteena voi olla itse oppimisprosessi tai/ja tuloksena syntyvä produkti. Opettaja voi arvioida harjoitustyötä havainnoimalla, tai/ja harjoitustyöhön voidaan liittää oppimispäiväkirja, oppilaan itsearviointia ja arviointikeskusteluja.

Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja voi olla täysin vapaasti kirjoitettavissa tai oppilaalle voidaan antaa  kysymyksiä tai tehtäviä. Perusopetuksessa on tärkeää oppia käyttämään oppimispäiväkirjaa, jolloin opettajan antama palaute on tärkeä. Opettaja voi kirjoittaa oppilaan oppimispäiväkirjaan oppitunnin aikana välittömiä palautteita oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppimispäiväkirja voi toimia myös itsearvioinnin ja arviointikeskustelujen pohjana. Oppimispäiväkirjoja on käytetty yleensä opetuskerran lopuksi, jolloin kysymykseen ”Mitä opin?” vastauksena on ”En mitään”, koska oppilaalla voi olla vaikeuksia hahmottaa varsinaiset opittavat asiat. Opetuskerran aluksi opettajan tulisikin esitellä opittavat asiat niin selkeästi, että oppilaalla on mahdollisuus kirjata ne oppimispäiväkirjaansa ja oppimisen arviointi helpottuu.
Tässä eräs malli kokeillusta oppimispäiväkirjasta.

pvOpittavat asiatMitä tein?
Mitä opin?
Fiilis ja
perustelu
ItsearviointiOpen antama arviointi
 
 
 
 
 
 
 
  
 
 
 
 

Aineistokoe
Aineistokokeessa oppilaalla on käytettävissä aineistoa, yleensä oppimateriaalia, internet tai tuotepakkauksia, joita on tarkoitus käyttää vastausten laadinnassa. Tehtävät laaditaan sellaisiksi, että vastaukseksi ei riitä aineiston toistaminen, vaan oppilas joutuu etsimään, yhdistelemään, arvioimaan ja vertailemaan tietoa. Aineistokokeen tehtävät ovat yleensä muotoa miten ja miksi. Aineistokokeeseen voi yhdistää käytännön kokeen (näyttökokeen), jolloin aineistoa sovelletaan varsinaisessa toiminnassa ja toimintaan liittyvien perustelujen esittämisessä.

Näyttökoe
Näyttökokeessa pyritään mahdollisimman aitoon todellisen elämän tilanteeseen, jonka hallinta edellyttää erilaisia taitoja. Erillinen kirjallinen ja käytännöllinen osuus tuo oppilaan osaamista monipuolisesti esille. Kirjallinen osuus voi olla suunnitelman laatiminen tehtävästä työstä ja itsearviointi tai reflektointi prosessista ja tuloksesta. Kirjallinen osuus voi olla myös aineistokokeen tyyppinen.

Toimintarata
Toimintaradan varrella on asemia, joissa oppilaat suorittavat joko kirjallisen tehtävän tai käytännöllisen tehtävän. Asemalla pysähtymiseen on varattu tietty aika, jonka jälkeen siirrytään seuraavalle asemalle. Asemalta toiselle siirtyminen, uusi tehtävä ja siihen käytettävä rajattu aika pitävät mielenkiinnon yllä myös heikosti keskittyvien oppilaiden kohdalla.

Esimerkiksi vaatehuollon toimintaradan varrella voi olla seuraavanlaisia asemia: pyykin lajitteluasema, pesuaineen valinta-asema, pyykinpesukoneen käyttöasema, pyykin kuivatusasema.

Teksti: Marja Myllykangas