Kotitalousopetuksen tavoitteet ja sisällöt

Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa tavoitteet ja sisällöt kirjattiin yhdessä. Nyt ne on eriytetty ja samalla erillisten asiakohtien määrä tavoitelauseina ilmaistuna on supistettu yhdeksästä viiteen.

Sisältöalueiden kaksiosaiset otsikot tuovat esille kotitalousopetuksen erilaisia painotuksia:

  • Perhe ja yhdessä eläminen korostaa sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ja toisten huomioon ottamista sekä kunkin yksilön ja perheen erilaisia voimavaroja ja pyrkimystä tasa-arvon toteutumiseen.
  • Ravitsemus ja ruokakulttuuri nojautuu ruoanvalmistuksen perustaitojen harjoitteluun ja ateriointitilanteiden kokonaisuuden arviointiin. Siinä korostuu erityisesti ruoan terveysnäkökohtien ja arkielämän kulttuuristen merkitysten keskeisyys.
  • Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta -otsikko painottaa jatkuvan muutoksen olemassaoloa ja kulutuksen keskeisyyttä nyky-yhteiskunnassa. Talouskysymysten tarkastelu suhteessa muihin valinnoissa vaikuttaviin tekijöihin luo perustaa suunnittelutaitojen kartuttamiselle ja erilaisten palvelujen käytölle sekä laaja-alaisen vastuun kehittymiselle.
  • Koti  ja ympäristö -otsikko tuo esille jokapäiväisen toiminnan laajoja ympäristövaikutuksia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Myös kotitalouden teknologinen ympäristö on tässä vahvasti läsnä.

Erillisistä sisältöalueista käytännön toimintaan

Edellä mainitulla jäsennyksellä ja otsikoinnilla halutaan tukea asiayhteyksien löytymistä ja toisaalta monipuolistaa kotitalouden tulkintaa. Vaikka sisältöalueet on kirjattu erillisinä, käytännön opetustilanteissa niiden asiasisällöt lomittuvat. Kotitalousoppiaineen vahvana erityispiirteenä onkin pidettävä sitä, että joudumme samanaikaisesti ottamaan huomioon suuren joukon erilaisia tekijöitä ja nivomaan ne yhteen. Esimerkiksi  lounasaterian valmistuksessa pohdinnan kohteeksi on otettava mm. tiedot ja taidot, aika, taloudelliset resurssit, käytettävissä olevat raaka-aineet ja työvälineet sekä niiden turvallisuus, eri henkilöiden mieltymykset ja rajoitteet sekä erilaisia eettisyyteen, esteettisyyteen ja ympäristökysymyksiin liittyviä näkökohtia.

Lukuisten eri tekijöiden samanaikaistarkastelu toteutuu myös kuluttajavalintojen yhteydessä, ja se onkin hyvä esimerkki kokonaistarkastelujen välttämättömyydestä. Koulun tasolla kuluttajuuteen liittyville kysymyksille voidaan antaa erityispainoa esimerkiksi valinnaiskurssien tai koulukohtaisten projektien muodossa. Tässä virikemateriaalissa näitä lähtökohtia tarkastellaan erillisessä artikkelissa (ks. Kuluttajakasvatus).

Erilaisuus näkyy myös tavoitteissa

Opetussuunnitelman tavoitteiden kirjaamistapa oli ennakolta määrätty ja sama kaikille oppiaineille. Valittu kirjaamistapa ei välttämättä tue esimerkiksi kotitalous-oppiaineen rakenteen paljastumista. Koulutason opetussuunnitelmaa laadittaessa kutakin tavoitetta joudutaan tarkastelemaan erillisenä, mutta samanaikaisesti on toivottavaa tarkastella tavoitteita myös yhdessä ja kiinnittää huomiota erilaisiin käytännön toiminnan luonnetta ja erilaisia pyrkimyksiä kuvaaviin ilmaisuihin. Näitä ovat mm. merkitysten ymmärtäminen, pohtiminen, tekeminen, toimiminen ja tiedostaminen.

Kotitalouden opetussuunnitelman  tavoitteiden mukaisesti oppilas oppii

  • ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta
  • pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa
  • tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja
  • toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia 
  • tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

Kohti hyvää elämää ja hyvinvointia

Kotitalousopetus on ennen kaikkea yhdessä tekemistä ja toimimista erilaisissa käytännön tilanteissa. Toiminta edellyttää suunnittelua ja päätöksentekoa sekä niiden yhteydessä erilaisten tekijöiden vertailua, toimintaan vaikuttavien tekijöiden tiedostamista, arvopohdintoja ja vastuun ottamista. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöön. Kotitalouden opetustilanteet ja tekemisen kohteet luovat erinomaisia esimerkkejä tarkastella hyvinvointia ja hyvän elämän lähtökohtia laajasti. Tällöin pohdinnan kohteeksi liitettynä nuorten omiin valintoihin on perusteltua ottaa paitsi fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi myös hyvinvoinnin  taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristöön liittyvät kytkennät.

Teksti: Kaija Turkki