Miten toteuttaa yhteistyötä?

Opetuksen rytmittäminen kursseiksi auttaa jäsentämään opetuksen sisältöä selkeiksi kokonaisuuksiksi, joissa kussakin on pääteemansa. Sitten on helpompi etsiä kunkin kurssin keskeiset käsitteet. Kurssikokonaisuuksien laatiminen auttaa myös pohtimaan, mitkä ovat todella keskeisiä asioita. Se auttaa myös silloin, kun etsitään murrosikäisille oppilaille sopivaa asiamäärää. Useinhan ongelmana on se, että asiaa on liikaa ja sekä oppilaat että oppilaat kärsivät jatkuvasta kiireestä. Haasteita tulee toki olla riittävästi, ja tasapaino löytynee vain kokeilemalla. Kaikkeen vaikuttaa tietysti aina myös opetettavan ryhmän ominaisuudet, jotka on otettava huomioon.

Helsingin Alppilan yläasteella kaikista oppiaineista on etsitty kurssien keskeiset käsitteet. Sen jälkeen kaikki käsitteet on sekoitettu ja niitä on alettu ryhmitellä koko opettajakunnan voimin. Eri oppiaineiden opettajista koostuvat ryhmät ovat keskustelleet ja pyrkineet löytämään jonkin ryhmittelyperusteen. Tätä työtä tehdessä on joutunut selittämään, mitä käsitteet tarkoittavat oman oppiaineen yhteydessä. Tämä auttaa huomaamaan ja ajattelemaan asiaa oppilaan näkökulmasta. Samaa käsitettä käytetään eri yhteyksissä, mutta onko käsitteen merkitys samanlainen eri oppiaineiden yhteydessä? Millaisia tulkintaeroja syntyy? Tällaisten opettajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on hyvä käydä keskustelua myös oppilaiden kanssa.

Opetussuunnitelmatyön edettyä niin pitkälle, että ensimmäiset tai toiset versiot omasta aineesta ovat valmiina, yksi yhteistyömahdollisuus on toisen oppiaineen opsin opponointi. Minkä tahansa aineen opponoiminen on avartavaa. Kotitalouden opponoitaviksi sopivat tämän hetkisessä ops-työssä erityisesti historia ja yhteiskuntaoppi ja terveystieto. Näitä opponoidessaan, voi samalla pohtia esimerkiksi mahdollisuutta siirtää jotain ravitsemusasioista kotitaloudesta terveystietoon ja varata enemmän tilaa kuluttaja-asioille. Yhteiskuntaopin kanssa on hyvä pohtia sitä, miten paljon kotitalouden tunneilla pohditaan mikrotalouden asioita ja pitää mielessään niiden yhteys makrotalouteen, jota taas käsitellään yhteiskuntaopissa.

Yhteistyön toteuttamisessa verkkopohjaiset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden uudenlaisten yhteistyöverkostojen luomiseen. Helsingin yliopistossa on toteutettu opettajien koulutuksessa pilottiprojekti, joka rohkaisee kehittelemään verkkopohjaista työskentelytapaa. Pilotista kerrotaan Helsingin yliopiston Opetusteknologiakeskuksen julkaisemassa kirjassa Tukevasti verkko-opetukseen.

Tukevasti verkko-opetukseen: Kuvauksia tukihenkilötoiminnasta Helsingin yliopistossa, luku 10.

Teksti: Terhi Peltoarvo, Silpa Maria Pöntinen ja Sari Tapojärvi