Yhteiset käsitteet ja sisällöt: hiilihydraatit

Koulun kehittämiskeskus järjesti Opetushallituksen tuella vuosina 2001–2002 kaksi LUMA-kurssia otsikolla ”Ateriasta atomeihin”. Tarkoituksena oli kehittää LUMA-aineita integroivia opetusprojekteja. Seuraavaksi esitellään kolmen opettajan projektityö hiilihydraateista. 

Hiilihydraatit biologian, kemian ja kotitalouden yhteistyöprojektina

Ryhmän jäseniä olivat Raija Lehtonen (kemia) ja Sari Tapojärvi (biologia) Pitäjänmäen peruskoulusta ja Mari Hannula (kotitalous) Olarin koulusta.

Projektin tausta-ajatuksena oli kartoittaa aluksi omien oppiaineidemme oppisisältöjä etsien aiheita, jotka tulevat esille kaikissa kolmessa oppiaineessa. Valitsimme näistä aiheista projektiksemme hiilihydraatit. Tavoitteenamme oli löytää mahdollisuuksia opetuksen integrointiin sekä tutkia, käytämmekö samoista asioista samanlaisia käsitteitä. Kävimme läpi koulujemme opetussuunnitelmien pohjalta kussakin oppiaineessa hiilihydraateista opetettavat asiat.

Seuraavaan taulukkoon on koottu eri oppiaineissa opetettavia samoja asioita.

 

KEMIABIOLOGIAKOTITALOUSHuomioita
Yhteyttäminen

x

x

(x)

Kotitaloudessa on syventävää tietoa.
     
Luokittelu

x

x

x

Pientä eroa käytetyissä nimityksissä.
     
Sokerit

 

 

 

 

luokittelu

 x

 

 x

Kotitalous luokittelee sokerit lähinnä käyttötarkoituksen mukaan.

makeus

x

 

x

Kotitaloudessa makeutusaineet yleensäkin.

käyttö

x

x

x

Biologia keskittyy käyttöön elimistön kannalta.
     
Tärkkelys

 

 

 

 

osoitus

x

x

 

Biologiassa vain jos aika riittää

liisteröityminen

x

 

x

Kiisselit

hajoaminen

x

x

 

Mitä ruoansulatuksessa tärkkelykselle tapahtuu?
     

Selluloosa

x

x

Merkitys ruoansulatuksessa; kotitaloudessa puhutaan ravintokuidusta.

Koottuamme yllä olevan taulukon ja pohdittuamme taulukon esille nostamia integrointimahdollisuuksia totesimme useimpien ideoidemme kaatuvan meidän kouluissamme opetuksen eriaikaisuuteen. Esimerkiksi sokerien aistinvarainen tutkimus voitaisiin tehdä kotitaloudessa muihin makeutusaineisiin liittyen kemian opetuksen rinnalla. Se ei kuitenkaan onnistu, koska hiilihydraatit opetetaan kemiassa vasta 8. luokalla ja kotitaloutta on kaikille pakollisena vain 7. luokalla. Onneksi muissa kouluissa pystytään kurssien sijoittelulla voittamaan tämäntyyppisiä esteitä.

Kun jouduimme tässä projektissa tutustumaan toistemme oppiaineiden vastaaviin oppisisältöihin ja keskustelemaan hyvinkin syvällisesti asioista, niin huomasimme jo sen olevan erittäin hyödyllistä oman opetuksen kannalta. Sen tiedostaminen, mitä muissa oppiaineissa aiheesta opetetaan ja miten, antaa varmasti tukea omaan opetukseen ja siihen, miten tiettyjä asioita oppilaille ”markkinoi”.

Myös samojen käsitteiden käyttö kaikissa oppiaineissa edistää varmasti käsitteiden ymmärtämistä. Havaitsimme, että käyttämämme käsitteet olivat hiilihydraattien kohdalla lähes kaikki samat. Eroa on nimien osalta lähinnä vain siinä, kumpaa nimiasua painotetaan enemmän: vierasperäistä vai täysin suomalaista muotoa, esimerkiksi fruktoosi vai hedelmäsokeri. Keskustelimme myös siitä, missä yhteydessä uusien tutkimusten (mm. Karin Autio) mukaisia tietoja ns. hitaista hiilihydraateista voisi opettaa. Asiahan liittyy sekä biologian ruoansulatukseen että kotitalouden ravitsemusasioihin, kuten erityisruokavalioihin.

Jos opetuksen samanaikaistamisessa on ongelmia, eräänä mahdollisuutena eheyttää opetusta on koulun tasolla järjestettävä hiilihydraattiviikko. Tällöin sovitaan, että kussakin aineessa käsitellään samaa asiaa, tietenkin kunkin oppiaineen näkökulmasta.

Teksti: Terhi Peltoarvo, Silpa Maria Pöntinen ja Sari Tapojärvi