Opettajan rooli

Kuinka oppilas saadaan innostumaan? Oppilas kokee mielekkääksi vain sellaiset tehtävät, jotka koskettavat häntä ja joista hänellä on omakohtaisia kokemuksia.  Tällöin hänen mielikuvituksensa käynnistyy, ja hän kiinnostuu kuvallisten ongelmien ratkomisesta. Työskentelyn aikana oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus, keskustelu ja pohdinta auttavat oppilasta etenemään kuvan teossa.

Oppilaan sitoutumiselle  on monia esteitä: epävarmuus, huono itsetunto, keskittymisvaikeudet, kuvallisen mielikuvituksen puute. Yksi opettajan tärkeimpiä tehtäviä on näiden esteiden karsiminen tai madaltaminen. Hyvä tulos saavutetaan siten, että oppilaan mielikuvia viritetään ennen varsinaisen työn aloittamistaTässä voidaan käyttää mm. seuraavia keinoja:

  • Aloitetaan leikkien ja kokeillen.
  • Houkutellaan esiin tärkeitä mielleyhtymiä ja kokemuksia keskustelemalla.
  • Oppilaille opetetaan uusi tekniikka.
  • Tutkitaan oppilaita kiinnostavaa aihetta kuvien avulla.
  • Oppilaiden kanssa katsotaan kuvia taideteoksista (1–5 kuvaa).
  • Oppilaiden kanssa tehdään havaintoja luonnossa ennen kuvan tekoa.
  • Oppilaille luetaan aluksi visuaalisesti innostava runo tai kertomus.
  • Ennen työtä otetaan puheeksi jokin ajankohtainen tai dramaattinen tapahtuma, kuten seuraavassa:
Kolmannen luokan opettaja oli leikannut lehdestä uutisen, jossa kerrottiin, miten kissa oli pelottanut murtovarkaan tiehensä. Oppilaat saivat kuvitella mielessään, millaisena pelästynyt murtovaras näki kissan (liidut ja peitevärit).

     

Kuvataiteen opetuksen kannalta on erittäin tärkeää, että luokassa on esillä paljon kuvia: kirjoja, kortteja, julisteita, aikakaus- ja sanomalehtiä ja tietokone. Kuvallisessa työskentelyssä oppilaat tarvitsevat monenlaisia innoituksen lähteitä. Näköaistin harjoittamisen lisäksi työskentelyn virittämiseksi tarvitaan moniaistisia kokemuksia.

Oppiaineen sisäinen integrointi. Oppimista edistää, jos tuntien aikana yhdistellään oppiaineen eri osa-alueita, esimerkiksi: hiilipiirustus ja vanhojen talojen tarkastelu, väriharjoitukset eri kulttuureja edustavien taidekuvien pohjalta, saven käyttö muotoilutehtävissä, digitaaliset kuvat mainoksia tai sarjakuvia suunniteltaessa.

Yhdistely muiden aineiden kanssa eli läpäisyperiaatteen soveltaminen on toivottavaa mutta siten, että eri oppiaineet toimivat oman tiedonalansa ehdoilla. Arvioitaessa yhteistyötä otetaan huomioon oppiainekohtaiset lähestymistavat.

On tärkeää, että aiheen ja tekniikan yhdistämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä, jotta oppilas kokisi tehtävän myönteisenä. Tämä tarkoittaa, että aiheen tulee olla oppilaita kiinnostava ja olla toteutettavissa valitulla tekniikalla suuremmitta vaikeuksitta. Jos kyseessä on uusi työskentelymenetelmä, voi olla tarpeen antaa oppilaiden harjoitella sitä jonkin aikaa ennen varsinaisen työn aloittamista.

Sukupuolten väliset erot:  Töiden aihevalinnoissa on otettava  huomioon poikien ja tyttöjen erilaiset kiinnostuksen kohteet. Kaikki pojat eivät jaksa innostua kukka-asetelmista, esimerkiksi vanhat työkalut voisivat olla paljon kiinnostavampi aihe.

    

Leikillisyys: Peruskouluopetuksessa painotetaan alussa leikillisyyttä, vapaata kokeilua ja löytämisen iloa. Tavoitteena on, että oppilaat saadaan kiinnostumaan kuvataiteesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, samalla kun työskentely on hauskaa ja mielenkiintoista.

Oppilaiden omat kokemukset: Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaiden omia kokemuksia ihmisistä, ympäristöstä ja oman elinpiirin kulttuurista. Tämä koskee koko peruskouluaikaa.

Todellisuus ja mielikuvitus: Mielikuvitustehtävien ohella  havainnoidaan ja tutkitaan ympäröivää todellisuutta. Ensimmäisen luokan oppilaat ovat kiinnostuneet todellisuuden tutkimisesta, vaikka heidän piirustustaidoilleen ei vielä voi asettaa kovin suuria vaatimuksia. Usein oppilaat yhdistävät mielikuvitusainekseen havaintojaan ympäröivästä todellisuudesta.

Esimerkki käytännöstä: ”Uskollinen dryadi”, 2. lk
Opettaja luki aluksi Leena Krohnin sadun ”Uskollinen dryadi”. Sadussa kerrotaan, että jokaisessa puussa asuu puunhenki, dryadi, ja että jokaisella puunhengellä on oma puu. Jos toinen kuolee, kuolee myös toinen. Tarinan opetus: jokaisella puulla on sielu, ja sen vuoksi niistä täytyy pitää hyvää huolta. Kun lapset olivat kuunnelleet sadun, he saivat mennä ulos ja etsiä sopivan puun piirrettäväksi. Lapset olivat erittäin keskittyneitä tehtävään. Poikkeuksetta puut olivat erityisen ilmaisuvoimaisia, vaikka ne eivät olleetkaan aina puun näköisiä.
 
Tämän tehtävän päätavoitteena oli harjoittaa näköaistia ja havaintokykyä sekä kehittää luonnontajua. Yhdistämällä havainnointitehtävään koskettava kertomus lapset kiinnostuivat kokonaisvaltaisesti kohteen tarkastelusta. Tehtävässä yhdistyi näin tunne ja omatoiminen havainto.
  
 

     

Mallista piirtämistä voidaan harjoitella jo esikoulusta lähtien. Kroki-töitä luokkatovereista.

Materiaalien ja työskentelymenetelmien monipuolisuus rikastuttaa oppilaiden kuvallista ilmaisua jo esikoulusta lähtien. Kuvataiteen koko kirjo on hyvä kokea omakohtaisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki tekniikat tai materiaalit on otettava käyttöön ensimmäisten vuosien aikana tai joka vuosi.

Käsitteiden opettelu ja harjoittelu: Kuvataiteessa oppiminen tapahtuu kuvaa tekemällä, mutta myös tarkastelemalla syntyviä kuvallisia tuotoksia. Jo alimmilla luokilla voidaan oppilaiden töistä keskustella yhdessä. On tärkeää, että sekä oppilaat että opettaja ilmaisevat mielipiteensä, koska kyseessä on oppimistilanne. Oppilaat tarvitsevat esikuvia ja harjoitusta siitä, miten puhutaan.

Pitkäjänteinen työskentely edellyttää aiheita, jotka todella kiinnostavat lapsia. Aiheen valinnan  tulee  tapahtua oppilaiden ja opettajan välisen vuoropuhelun tuloksena.

Tavoitteena on, että oppilas harjoittelee positiivista asennoitumista omaa työtään kohtaan: Opettajan on  alusta saakka otettava huomioon sekä jokaisen yksittäisen oppilaan että koko luokan työskentelyn tulokset. Näin  oppilaille kehittyy vähitellen kunnioitus omia ja muiden töitä kohtaan. Myös vanhempien suhtautumisella on suuri merkitys oppiaineen arvostukseen.

Ehdotus pitkäjänteisen teematyöskentelyn aiheeksi. Teemat toteutetaan mielellään yhteistyössä äidinkielen ja kirjallisuuden tai muiden oppiaineiden kanssa.

Koira: Kuinka kauan ihmisillä on ollut koiria? Miksi? Oppilaat tuovat kouluun kuvia koirista – omasta koirasta, naapurin koirasta... Koirarodut. Oppilaat jäljentävät tai suurentavat  kuvia. (Lyijykynä tai värikynäpiirustus). Koira kertomuksissa, esimerkiksi Baskervillen  koira. Miltä se näytti? (maalaus nestemäisillä peiteväreillä). Koira sarjakuvissa, esimerkiksi Tintin Milou, Pluto tai Ressu. Oppilaat keksivät omia sarjakuvakoiria ja antavat niille nimen (tussipiirustus). Niille tehdään koirankoppi kierrätysmateriaalista. Valmiit työt asetetaan näytteille.

Ihminen ja vesi: Ovatko ihmiset aina osanneet uida? Osaavatko kaikki veden äärellä asuvat ihmiset uida? Haastatelkaa jotakuta iäkkäämpää henkilöä siitä, miten ja missä hän oppi uimaan. Kirjoittakaa kertomus. Voiko Suomessa uinti olla jonkun ihmisen ammatti? Tehkää iso kuva ammattiuimarista omassa ympäristössään (väriliidut ja maalausnestemäisillä peiteväreillä). Tehkää uimahallikäynnin jälkeen kuva uimahallista lintuperspektiivistä. Ennen kuvan tekoa tutkitaan  oman  vartalon  mittasuhteita ja verrataan  niitä  aikuisen vartaloon.

Läpinäkyvyys: Miten asuntoihin saadaan valoa? Kuunnellaan kertomus hölmöläisistä, jotka innostuivat sahaamaan auki koko seinän talostaan. Ikkunan historia: aukot, räppänät, luukut, kirkon ikkunat, ikkunalasi, joka tuli Suomeen, kun Suomenlinnaa rakennettiin 1700-luvun lopulla, nykyaikaiset kolminkertaiset ikkunat. Miksi ikkunoiden muoto on muuttunut? Kerätkää kuvia ikkunoista, menkää ulos ja kuvatkaa läheisten rakennusten ikkunoita. Oppilaat voivat maalata suuren kuvan mieleisestään mielikuvitusikkunasta, niin että siinä näkyy ikkunasta aukeava maisema. Muovailkaa savesta koristeellisia entisaikojen ikkunoita.

Tutkikaa valoa ja varjoja sekä valöörieroja taidekuvissa, joissa valo lankeaa ikkunasta. Esimerkiksi voidaan ottaa Nils Shillmark (Ateneum Opas) ja barokin aikaisia sisäkuvia tai esimerkiksi alankomaalaisen Jan Vermeerin maalaukset. Tutkikaa ilmiötä myös luonnossa auringon paisteessa, sadesäällä tai illan pimetessä. Toteutus tehdään  hiilellä tai maalaten. Valmiit työt asetetaan näytteille.

Oppiminen ja ohjaus: Oppilaiden kehittyessä heidän itsekritiikkinsä lisääntyy, erityisesti suhtautumisessa omaan kykyyn kuvata kohdetta realistisesti. Kuvan tarkastelu- ja tekniikkaharjoitusten avulla opettaja voi auttaa oppilaitaan tekemään tarkkoja havaintoja ja näin kehittää piirustustaitoa. Kaikki voivat oppia piirtämään.

Luovuus: Oppilaan luovaa ajattelua kuvanteossa harjoitetaan ongelmakeskeisten tehtävien ja tutkivan oppimisen avulla. Oppilaat valitsevat opettajan kanssa ongelman, jota tutkitaan ja jonka ratkaisumahdollisuuksia ideoidaan yhdessä. Työskentelyssä vaihdellaan yksilötöitä tai yhteistoiminnallisesti pienryhmissä toteutettuja töitä.

Oppilaille tarjotaan jo esikoulusta lähtien mahdollisuus pitkäjänteiseen työskentelyyn jonkun teeman mukaisesti. Tällöin oppilaat saavat suunnitella, luonnostella, valita ja toteuttaa työn tietyn aiheen mukaan. Pitkäjänteinen työskentely kehittää luovia toimintatapoja sekä vähitellen myös omaa, persoonallista ilmaisua.

Aiempaa pitkäjänteisemmän työskentelyn avulla voidaan myös harjoitella  prosessuaalista ajattelua, jota tarvitaan oppimispäiväkirjojen ja portfolion laadinnassa. Oppilaita kannustetaan keskustelemaan parinsa kanssa aiheen valinnasta, omista kuvallisista ratkaisuistaan ja oppimispäiväkirjansa sisällöstä.

Tilantajua voidaan kehittää väri- ja viivaperspektiivin havainnointiharjoitusten avulla sekä luonnossa että kuvissa. Yksinkertaiset säännöt auttavat tekemään havaintoja (vaakasuorat viivat pysyvät vaakasuorina, muut viivat suuntaavat pakopisteisiin). Teoreettista viivaperspektiiviä ei oteta esille muutoin kuin poikkeustapauksissa aiheesta erityisen kiinnostuneiden oppilaiden kanssa.

Median kuvat: Digitaalista kuvaa, valokuvia ja elokuvaa tai videota tutkitaan, tulkitaan ja arvioidaan sekä tehdään itse jo esikoulusta lähtien. Median kuvakieli on nykyajan lapsille arkipäivää ja siksi sen käsittely on tärkeää.

Käsitteiden käyttö: Oppilaiden kielellisiä valmiuksia  harjoitetaan omien ja muiden töiden sekä taideteosten tarkastelussa. Oppilaita ohjataan ilmaisemaan itseään täsmällisillä käsitteillä.

Oppimista tapahtuu kuvan sisältöjä tutkimalla, eri työskentelymenetelmiä kokeilemalla sekä keskustelemalla erilaisista työtavoista ja niiden lopputuloksista.

 

Naapurin talo. Frida 6. lk