Kuvallinen ajattelu

Määritelmä

  • Kuvallinen ajattelu tarkoittaa ajattelua mielikuvien avulla: se on muistamista, asioiden yhdistelyä, suunnittelua ja kuvittelua.
  • Kuvallinen ajattelu tarkoittaa myös näkemistä ja ymmärtämistä: ympäristön ja sen kuvien havainnointia, analysointia ja tulkintaa.
  • Jotta kuvallinen ajattelu kehittyisi intuitiivisesta tietoiseksi prosessiksi, tarvitaan joko puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Kuvakielen hallintaan vaaditaan myös kuvallisten peruskäsitteiden tuntemusta.

Opettajan rooli

Opettajan rooli on toimia innoittajana ja herättää oppilaiden kiinnostus kuviin ja kuvataiteeseen. Oppilaat ovat erilaisia: osa kaipaa kuvallisen inspiraation lisäksi ehkä myös kuulo-, tunto-, haju- ja liikeaistiin vaikuttavia ärsykkeitä.

Jotta oppilaiden kuvallisen ajattelun kehittyminen olisi mahdollista, opettaja havainnollistaa tai tekee näkyväksi visuaalisia ilmiöitä keskustelemalla niistä.

Näkyväksi tekevän keskustelun tarkoituksena on, tehtävästä riippuen yhdessä luokan tai oppilaan kanssa käytävän vuoropuhelun avulla houkutella esiin mielikuvat, muistikuvat, mielleyhtymät ja käsitteet.

Oppilaita ohjataan näkemään ympäristöään ja siinä olevia kuvia nimeämällä eroja ja yhtäläisyyksiä, suhteita ja mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Näkyväksi tekevässä keskustelussa käsitellään toteutukseen liittyviä ongelmia, kuten materiaalien ja työtapojen valintoja, sommittelukysymyksiä ja värivalintoja. 

Arviointi

Työskentelyprosessin lopussa näkyväksi tekevän keskustelun tarkoituksena on herättää oppilaiden kiinnostus kuvien maailmaa kohtaan ja innostaa heitä jatkamaan itse kuvantekoa. Arviointi on olennainen osa opetusta ja siihen osallistuvat kaikki oppilaat. Tarkastellessaan valmiita töitä sekä opettaja että oppilaat käyttävät asianmukaisia käsitteitä.

  • Aihe. Luokassa tapahtuvassa arvioinnissa tarkastellaan ensin aihetta, koska oppilaat ovat kiinnostuneita juuri siitä. Tarkastelussa tuodaan myönteisellä tavalla esiin erilaiset ratkaisut, niissä ilmenevä kekseliäisyys ja persoonallinen ote. Tämä onnistuu parhaiten tuomalla esille kiinnostavia kuvallisia ratkaisuja niin kokonaisuuden kuin yksityiskohtien osalta.
  • Kuvan muoto. Huomion kohteena on värien käyttö, tekniikka, materiaalin valinta ja erilaiset kuvan sommitteluun (kompositioon) liittyvät ratkaisut. Oppilaita tulee rohkaista esittämään mielipiteitään omista, mutta myös muiden töistä.

Kuitenkin onnistuneelle kuvataiteen opetukselle on leimallista, että töissä näkyy tiettyjä yhtäläisyyksiä, opetuksen jälkiä, mutta kuvat ovat keskenään hyvin erilaisia. Oppilaiden töiden asettaminen esille luokan seinille ja koulun käytäville on osa opetustapahtumaa.

Luokat 1–4 

Omat valinnat. Kuvallinen ajattelu alkaa siitä, että oppilaat tulevat tietoisiksi mahdollisuudesta saada tehdä kuvanteossa omia valintoja. Miten päin käännän paperin? Miten asettelen kuvan eri osat paperille? Mitä kuvia valitsen kollaasityöhöni? Mitä värejä käytän? Alussa on hyvä muistuttaa oppilaita siitä, että ennen työhön ryhtymistä kannattaa hetken aikaa miettiä ja suunnitella; oppilaiden spontaania luomisen iloa ei silti pidä nujertaa. Sen sijaan tulee painottaa kokeilua ja leikillisyyttä.

Yhteistyö äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kanssa. Kuvien analysointia ja tulkintaa harjoitellaan näkyväksi tekevän keskustelun avulla. Oppilaat voivat myös silloin tällöin kirjoittaa jostain taideteoksesta tai vaikkapa omista tai muiden oppilaiden töistä. 

Luokat 5–7

Vapaus valita. Erilaisten kuvantekoprosessien, työskentelymenetelmien ja materiaalien käytön myötä oppilaat saavat hiljalleen yhä enemmän tietoa siitä, miten jokin ajatus, mielikuva, unikuva tai jokin oppilaan näkemä tai tutkima asia voidaan toteuttaa kaksi- tai kolmiulotteisen kuvallisen ratkaisun avulla. Tässä vaiheessa oppilaille voi vähitellen antaa enemmän vapautta valita itse työskentelymateriaali ja -menetelmä oman näkemyksensä mukaan, koska oppilaiden kuvallinen ajattelu- ja suunnittelukyky on jo kehittynyt. He ovat myös tulleet tietoisemmiksi valinnanmahdollisuuksistaan, jotka pohjautuvat heidän omiin kykyihinsä.

Analyysi ja analyysi, kokemusten jakaminen. Sekä suullisille että kirjallisille tehtäville voidaan asettaa aiempaa suurempia vaatimuksia koskien analyysi- ja tulkintakykyä sekä asianmukaisten käsitteiden käyttöä. Tavoitteena on, että oppilaat pystyvät analysoimaan omaa työskentelyprosessiaan, käymään tietoista, näkyväksi tekevää keskustelua sekä jakamaan kokemuksia muiden oppilaiden kanssa esimerkiksi kahden hengen ryhmissä tai opettajan kanssa. Oppilaita ohjataan tutkimaan ja tulkitsemaan aiempaa syvällisemmin suullisesti ja kirjallisesti kuvallista työskentelyään. Opetuksessa painotetaan asianmukaisten käsitteiden käyttöä.

Ruotsinkielinen alkuperäisteksti: Acci Forsman | Toimitus suomeksi: Liisa Piironen ja Inari Grönholm | Kuva: Kiasma