Kuvat kertovat tarinaa

Kuvat kertovat tarinaa ihmiskunnan historiasta ja ovat osa kansallista kulttuuriamme. Kuvataideopetuksen tärkeä rooli on johdattaa lapset ja nuoret kuvataiteen, mutta myös ympärillämme olevien arjen kuvien maailmaan.

Mitä kuvataide on? Miten kuvataide on muuttunut? Vuosituhansien kuluessa taiteella on ollut monenlaisia tehtäviä. Yksi tehtävistä on ollut toimia peilinä: näyttää, minkälainen  tämä  maailma on. Tähän kysymykseen on vastattu tekemällä ns. näköistaidetta.  Taiteella on myös filosofinen tehtävä: etsiä vastauksia kysymykseen, minkälainen on tämän maailman syvin olemus. Kysymykset hyvästä, pahasta, kauniista ja rumasta ovat maailmassa olemisen ongelmia, joita on kautta aikojen pohdittu taiteen keinoin. Taide on myös tarina: kansakuntien historia ja suuret myyttiset kertomukset ovat merkittävässä osassa kulttuurien kuvastoissa. Taide on siis ensisijaisesti kokemus eikä tavara. Vastaavasti  lapsen tai nuoren tekemä kuva ei ole taideopetuksen tärkein tuotos, sen sijaan opetuksen tuloksena syntynyt ajattelu, oivallukset ja tunteet on sitä.

Taiteen tarkastelu on hyvä aloittaa kertomalla tarinoita taideteosten synnystä ja jatkaa lasten ja nuorten omilla kertomuksilla taideteoksista. Tämä merkityksenantoprosessiksi nimetty tapahtuma harjoittaa mielikuvitusta, kehittää sanallistamiskykyä ja antaa kokemuksia kuvataiteen olemuksesta: taideteokset avautuvat yhä uusiin tulkintoihin eikä ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa, vaan jokaisella on omansa. Parhaiten kasvamista taiteen avulla tukee valinnan vapaus. Jokainen haluaa itse valita kuvien joukosta teoksen, josta hän tarinansa kertoo. Tärkeätä on myös valinnan perustelujen harjoittelu: siinä annetaan tilaa henkilökohtaisille kokemuksille ja niiden sanallistamiselle. Taideteoksia on myös syytä käsitellä ilman sanoja, siis tekemällä kuvaa. Lasten ja nuorten omat versiot tutkimuksen kohteena olevista taideteoksista tekevät näkyviksi ilmiöitä, joista he ovat kiinnostuneita.

Taideteoksen kohtaamisessa syntyneet henkilökohtaisesti merkitykselliset oivallukset ovat lapsen ja nuoren kulttuurista omaisuutta, ja niiden keskinäinen jakaminen parasta kouluttautumista moniarvoiseen yhteiskuntaan.

Tutkimisen kohteena oli Hugo Simbergin akvarellimaalaus Halla (1895).  Teos kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Yhdeksänvuotiaitten tehtävänä oli muuntaa kaksiulotteinen maalaus kolmiulotteiseksi tilarakennelmaksi (kuvassa Mikon, 9 v, työ). Halla-maalauksen tunnelmia tulkittiin myös sanallisesti. Esimerkkeinä Sannan ja Elinan kirjoitukset. Tehtävän toteutti kuvataideopettaja Eeva-Liisa Seinälä.

     

Teksti ja kuvat: Liisa Piironen