Kuvataideopetuksen olemus

Kuvan tekeminen on maailman tutkimisen väline. Piirtämällä oppii näkemään ja näkemällä oppii piirtämään. Sveitsiläinen kuvataiteilija Paul Klee puhuu Pedagogisissa päiväkirjoissaan ajattelevasta silmästä. Se on hyvä kuvalliseen oppimiseen soveltuva metafora. Kuvan tekeminen on myös ajattelun prosessoinnin väline. Oman elämän kokemusten esittäminen kuvina ja kuvalliset tutkimukset osoittavat lasten ja nuorten omaavan hämmästyttäviä kykyjä, kun siihen annetaan mahdollisuus.

Kuvataideopetusta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: siinä opiskellaan mentaalisia ja välineellisiä taitoja. Mentaalisia taitoja on oppia kehittämään omia mielikuviaan ja keksimiskykyään. Mielikuvituksen materiaalina ovat todellisuuden ainekset, monipuoliset aistihavainnot, kokemukset ja tiedot. Välineellisiä taitoja ovat ilmaisutaidot sekä kyky oppia valitsemaan ilmaisulleen sopivat keinot, materiaalit ja työkalut. Jos asia halutaan ilmaista yksinkertaisesti, voidaan todeta, että kuvataideopetuksessa opetellaan katsomaan kuvia ja tekemään kuvia. Kuvan katsomiseen liittyvät taidot ovat taiteen tuntemusta ja kulttuurista osaamista sekä median kuvaviestien tulkintakykyä. Kuvan tekemiseen liittyvät taidot ovat kuvallisia ilmaisutapoja: kuvallista ajattelua, kuvasommittelun perusteiden osaamista, materiaalisia ja teknisiä taitoja. Oman kokonaisuutensa muodostavat ympäristön esteettiset kysymykset, arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja muotoilun perusteet.

Ensimmäisen luokan oppilaista oli hauskaa tutkia viivan liikkeitä tilassa tekemällä havaintoja punakeltaisten kreppipaperinauhojen muodostamista kuvioista. Kuvallisten perusmuuttujien leikinomaista tutkimista jatkettiin asettumalla itse ”viivaksi” lattialle ja ”menemällä solmuun” naapurin kanssa. Sitten olikin helppoa ryhtyä piirtämään erilaisia viivoja. Mitä hyötyä siitä on? Viiva ja sen herättämä liikevaikutelma on osa kuvallisia peruselementtejä, joita käytetään kuvan sommittelussa, maalauksissa, veistoksissa, valokuvissa tai elokuvissa. Tämän leikin myötä abstraktista viivan käsitteestä tuli helposti lähestyttävä asia.

Teksti ja kuvat: Liisa Piironen