Kuvauksesta editointiin ja ensi-iltaan

Pieniä videokuvausharjoituksia voidaan tehdä aineistoa leikkaamatta eli editoimatta, jolloin otokset kuvataan alusta alkaen esitysjärjestyksessä. Editoinnissa kuitenkin oppii paljon elokuvan ilmaisusta, ja siksi siitä on oppilaille paljon hyötyä, vaikka se usein viekin runsaasti aikaa. Karkea leikkaus voidaan toki tehdä kamerasta tai nauhurista toiseen. VHS-materiaalin editointia havainnollisempaa on digitaalisen videon leikkaaminen, koska silloin oppilaat voivat nähdä ja käsitellä kunkin otoksen kuva kuvalta. Jotkut digitaalisista editointiohjelmista ovat teknisesti niin yksinkertaisia, että oppilaat pystyvät hyvin keskittymään ilmaisullisiin ja sisällöllisiin ratkaisuihin elokuvissaan. Oppilaat pääsevät harjoittelemaan typografian taitojaan, jos heillä on mahdollisuuksia laatia elokuvaansa tekstejä, samoin kuin tekemällä videolleen kannet tai julisteen.

Oppilaiden valmiiden videoelokuvien katselmukset ovat hyviä tilaisuuksia oppia lisää elokuvan ilmaisusta:

  • Katselmuksessa on syytä lähteä liikkeelle kunkin kuvausryhmän omista päämääristä ja itsearvioinneista.
  • Videoelokuvat voidaan katsella kahteen kertaan, ensin kokonaisuudessaan, ja sitten pysähtyen mielenkiintoisiin kohtiin.
  • Oppilaat voivat kirjoittaa pieniä elokuva-arviointeja toisilleen.
  • Oppilaat voivat päätellä ja kertoa toistensa videoelokuvien synopsikset.

Oppilaiden videoelokuvia katsellessa ovat sekä sisällölliset että kuvaukselliset seikat tärkeitä, ja keskusteluissa kohdataan usein sangen vakavia elämään, kuolemaan, sankaruuteen, sukupuolirooleihin tai ihmisten keskinäisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä. Näiden lisäksi arvioinneissa nostetaan esille kuvan ilmaisullisia tekijöitä.

Lisätietoja

Teksti: Sirkka Laitinen