Kuvan tarkastelua

Tunnistamme kuvissa tuttuja hahmoja, pidämme kuvasta tai inhoamme kuvaa tai se jättää meidät välinpitämättömäksi. Kuvan tarkoitukset mediassa ovat joskus samoja, joskus erilaisia kuin taidekuvilla: kuvilla voidaan

  • kertoa
  • viihdyttää
  • tiedottaa
  • opettaa
  • pyrkiä manipuloimaan katsojaa
  • pyrkiä vaikuttamaan katsojan ostopäätöksiin, kuten mainoskuvissa.

Niin median kuvissa kuin taidekuvissakin on löydettävissä kauneutta ja rumuutta, esteettisiä arvoja. Kaikki kuvat muokkaavat maailmankuvaamme, ja ne vaikuttavat meihin sekä tietoisella että alitajuisella tasolla. Ne vaikuttavat sekä katsojan ajatuksiin että hänen tunteisiinsa. Kun viestinnässä kuvat on usein yhdistetty ääneen ja tekstiin ja kuva on usein liikkuvaa, on näiden kuvien vastaanottaminen hyvin kokonaisvaltaista. Siksi opetuksessa on tarpeen purkaa kuvia osiin ja analysoida kuvan keinoja tarkasti. Toisaalta on tarpeen säilyttää kuva yhteydessään ja miettiä kuvan vaikuttavuutta musiikin, liikkeen ja puhutun tai kirjoitetun kielen yhteydessä. Visuaaliset, kineettiset ja auditiiviset elementit yhdistyvät niin tietokonepeleissä ja musiikkivideoissa kuin oopperassakin.

Mediakuvan ymmärtämiseksi on tarpeen tehdä kuvia monella tavoin. Maalaamalla ja piirtämällä tutustutaan samoihin kuvan keinoihin ja kuvan ilmaisuun kuin tekemällä kuvia tietokoneella tai kameralla. Tietokoneella muokataan kuvan värejä, rajausta, tarkkuutta ja viivoja tai lisätään ja poistetaan kuvasta asioita. Näin tehdään myös silloin, kun kuvan tekemisen välineenä ovat siveltimet, kynät, piirtimet tai sakset.

Mediakuvaa tutkimalla ja työstämällä herää monen oppilaan kiinnostus kuvaan ja taiteeseen. Kun rakennetaan oppilaiden kanssa kuvia kameralla ja digitaalisesti, on oppilailla myös hyvät mahdollisuudet kohdata kuvia itselleen kiinnostavalla tavalla. Nykytaide on osittain myös kameroin ja digitaalisin välinein tuotettua, joten taiteen ja median kuvia ei tältäkään osin voi selkeästi erottaa toisistaan.

Kun erilaisia kuvia tutkitaan ja tehdään, oppilaille muodostuu myös käsitys siitä, että kuva on aina jonkun rakentama kokonaisuus, jonkun tai joidenkin ihmisten tulkinta todellisuudesta. Kuva kertoo jonkin kertomuksen, mutta kenen kannalta se puhuu totta? Faktan ja fiktion ymmärtäminen on osa sitä prosessia, jonka avulla lapsi oppii hallitsemaan maailmaansa. Se ei tarkoita mielikuvituksen ja sadunomaisuuden häivyttämistä lasten kokemuspiiristä, vaan omien mielikuvien ja ajatusten ilmaisemisen kehittymistä ja toisten kuvaviestien yhä tietoisempaa vastaanottamista.

Kameroita, pimiölaitteita ja tietokoneohjelmia itse käyttämällä muodostuu käsitys kuvan keinoista, vaikuttavuudesta ja ilmaisusta. Median kuvien analysointi ja tulkinta tapahtuu sekä kuvallisesti että sanallisesti.

Lisätietoja

WATCH IT! (Silmät Auki!) on "visuaalisen Sherlock Holmes" -työkalun kehittämistä selviytyäksemme paremmin kuvallisten viestien maailmassa. Taideteollisen korkeakoulun / Eeva Saron tuottamilla sivuilla on asiaa kuvallisesta viestinnästä.
Maailmankuvia - Lehtikuvan tarkastelua, Sanomalehtien liiton verkkoaineisto

Teksti: Sirkka Laitinen