Pieni arkkitehtuurin historia

Kolme askelta arkkitehtuuriin, kolme keskeistä arkkitehtiä Suomesta: C. L. Engel, Eliel Saarinen ja Alvar Aalto.

C. L. Engel 1778–1840
Saksalaissyntyinen arkkitehti C. L. Engel saapui Pietarista Helsinkiin johtamaan Helsingin uudelleen rakentamista v.1812 sattuneen palon jälkeen. Myöhemmin hänestä tuli Suomen intendenttikonttorin johtaja (sittemmin rakennushallitus). Engelin päätyö on Tuomiokirkon, valtioneuvoston talon (1828), yliopiston (1832), yliopiston kirjaston (1845) sekä sairaalarakennusten muodostama kokonaisuus. Engelin käsialaa ovat myös monet kirkot, pappilat ja viljamakasiinit, joita on rakennettu 1800-luvun alussa eri puolille Suomea Intendenttikonttorista lähetettyjen piirustusten mukaan. Tuomiokirkko ympäristöineen muodostaa Helsingin perinteisen hallinnollisen ja kulttuurisen keskustan, jota nimitetään empire-keskustaksi.

Empire viittaa 1800-luvulla vallinneeseen tyylisuuntaan, jonka vaikutteet tulevat antiikin rakennuksista. Tiedetään, että Engel sai kirjeitä Italiasta, joissa kerrottiin antiikin rakennusten kaivauksista kun hänellä oli keskustan rakennusten suunnittelutyö meneillään. Opiskellessaan Berliinissä arkkitehtuuria hän tutustui uusklassiseen tyylisuuntaan, joka on empireä pelkistetympää.

Tuomiokirkon ensimmäiset piirustukset ovat vuosilta 1818–1822, itse kirkko valmistui vasta Engelin kuoleman jälkeen. Kuvassa Tuomiokirkko pakkaspäivän sinistä taivasta vasten.

Koululaisia piirileikissä joulukuusen ympärillä Senaatintorilla jouluna 2001. Myös näin voi tutustua arkkitehtonisesti merkittävään empire-keskustaan. Pieni sininen talo taustalla on Helsingin vanhin säilynyt kivirakennus, kauppias Sederholmin talo vuodelta 1757. Rakennus on nykyään museona.

Eliel Saarinen 1873–1950

Eliel Saarinen on maailmalla tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja, koska hän siirtyi työskentelemään Yhdysvaltoihin vuonna 1923. Saarinen työskenteli yhdessä arkkitehtitovereittensa Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin kanssa jo ennen valmistumistaan arkkitehdiksi. Yhdessä he voittivat Kansallismuseon suunnittelukilpailun. Heidän päätöitään on ateljee- ja asuinrakennuskompleksinsa Hvitträskissä, Kirkkonummella. Ajalle tyypilliseen henkeen siitä suunniteltiin kokonaistaideteos, rakennus, sen sisustus ja huonekalut on kaikki piirretty juuri tätä taloa varten. Suunnittelua leimaa kansallisromanttinen henki. Tämä tyylisuunta liittyy aikaan, jolloin maamme taiteilijat etsivät suomalaista identiteettiä omassa taiteellisessa ilmaisussaan. Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema on yksi hänen pääteoksistaan. Siinä hän on jo siirtynyt kansallisromanttisesta muotokielestä pelkistetympään ilmaisuun. Hän kokeili mm. betonirakenteita. Piirustukset valmistuivat v. 1909, ja asemarakennus valmistui kymmenen vuotta myöhemmin.

Eliel Saarisen viisivuotiaana tekemä piirustus.



Eliel Saarisen Helsingin rautatieasema tammikuussa 2004.

Alvar Aalto 1898–1976

Alvar Aallon tunnetuimmat varhaistuotannon ajan rakennukset ovat Paimion parantola (1932) ja Viipurin kirjasto (1935). Ne edustavat funktionalistista tyylisuuntaa, jonka varhainen edustaja ja huomattavin kehittelijä Aalto oli Suomessa.

Funktionalismi on tyylisuunta rakentamisessa ja muotoilussa, jossa rakennuksen tai esineen tehtävä sanelee muodon. Arkkitehtuurissa ankarat, koristelemattomat rakennusmassat ja tilat ovat leimallisia, valolla ja ilmalla on pääosa.
Viipurin kirjaston lukusalissa on puinen vapaamuotoinen aaltoileva katto. Aaltomaisesti taivutetusta puusta tuli sittemmin Aallon suunnittelutyön tunnusmerkki. 1950–luvulla Aalto siirtyi ”tiilikauteen”. Hän käytti punatiiltä rakennustensa materiaalina. Huomattavimmat tämän ajan edustajat ovat Säynätsalon kunnantalo ja Kulttuuritalo Helsingissä. Myöhäiskauden pääteos on Finlandia-talo Helsingissä. Kun tulee junalla pääkaupunkiin, valkoisella marmorilla katettu rakennus näkyy komeasti Töölönlahden maisemassa.

Alvar Aalto on tunnettu ja arvostettu myös ulkomailla tuotuaan teknis-rationaaliseen tyylisuuntaan humanistisen ja luontoon suuntautuvan lisäpiirteen. Joka vuosi hänen piirtämiään rakennuksia tullaan katsomaan eri puolilta maailmaa. Yhä edelleen hänen Munkkiniemessä sijaitsevaan, nykyään museona olevaan kotiinsa tehdään ”pyhiinvaellusmatkoja”.

Paimion parantola Alvar Aallon elämää käsittelevässä sarjakuvakirjassa.

Tutustu merkittävän suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon tuotantoon tutkimalla Fiesolen puutarhat -sarjakuvakirjaa: Jussi Jäppinen – Risto Oikarinen 2003. Jyväskylä: Minerva. Kirjaa on tähän asti ilmestynyt kolme osaa.

Alvar Aallon luonnos Finlandia-talosta vuodelta 1962. Alvar Aalto -museo/piirustuskokoelma.
Finlandia-talo Töölönlöhden maisemassa.

Lisätietoja Alvar Aallosta