Sisäinen integraatio

Kuvataiteessa oppiaineen sisäinen integraatio tarkoittaa sitä, että samassa tehtäväkokonaisuudessa opetellaan kuvataiteen useamman eri tavoite- ja sisältöalueen asioita.

Saman kuvataiteen tehtävän kohdalla oppilas voi oppia jotain ilmaisullista asiaa, taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin tai kuvaviestinnän tuntemusta ja esteettistä asennoitumista. Erikseen opetettuina nämä asiat saattavat muuttua kuivakkaiksi ja merkitystä vailla oleviksi. Silloin myös estettäisiin oppilasta oppimasta erilaisia asioita.

Näin oppilas saa kehittyä juuri niissä asioissa, jotka hänelle itselleen ovat ajankohtaisia ja koskettavia: joku oppilas voi oppia paljon maalaustekniikasta, toinen kiinnostuu tehtävän yhteydessä näytetyistä taidekuvista. On mielekästä tarkastella taidetta oppilaiden kuvallisten tehtävien yhteydessä, koska silloin oppilaissa kasvaa paitsi taiteen tuntemus, myös kyky soveltaa näkemäänsä omaan ilmaisuunsa. Opetettavat asiat saavat merkityksensä sitä yhteydestä, jossa niitä opitaan, eivät erillisinä ilmiöinä.

Kuvataiteessa sisäinen integrointi mahdollistaa pitkien prosessien toteutumisen, kun ei tarvitse edetä nopeasti aiheesta toiseen. Usean tavoitealueen käsitteleminen opetuksessa antaa mahdollisuuksia syventää oppimista. Kuvataiteen oppimisessa on aina kyse taiteellisten prosessien oppimisesta. Silloin on edettävä hitaasti vaiheesta toiseen, suuria kokonaisuuksia tavoitellen. Ideoidaan, havainnoidaan, tarkastellaan taidetta ja kuvia, luonnostellaan, harjoitellaan tekniikkaa, kootaan yhteen, hahmotellaan, työskennellään, viimeistellään, hiotaan ja tarkastellaan tuloksia yhdessä ja itsekseen, opitaan käsitteitä ja opitaan perustelemaan omia näkemyksiä sekä kohtelemaan välineitä ja materiaaleja asianmukaisella tavalla.

Teksti: Sirkka Laitinen