Kuinka yhdessä tehtäväkokonaisuudessa voidaan oppia monia asioita?

Tehtäväkokonaisuus 7. luokalla

Maalaustehtävää varten oppilaat tutustuivat ensin Osmo Rauhalan, Juhani Harrin ja Harro Koskisen teoksiin ja piirsivät lyijykynällä luonnoksia niissä esiintyvistä hahmoista, ihmisistä ja eläimistä. Kuvat piirrettiin A6-, A5- ja A3-kokoisille makulatuuripapereille. Opettaja näytti, kuinka luonnostelussa käytetään kynää kevyesti ja viivaa haetaan monta kertaa. Keskusteltiin myös taideteosten herättämistä ajatuksista ja opettaja luki otteita taiteilijoiden elämänkerroista samalla kun oppilaat piirsivät.

Sitten tarkasteltiin yhdessä Helsingin Kaupunginmuseon verkkonäyttelyä helsinkiläisistä kaupunkinäkymistä ennen ja nyt. Piirrettiin pieniä luonnoksia kaupunkinäkymistä kuvien pohjalta. Opettaja näytti kuvista, kuinka kadut kapenevat kohti kaukaisuutta, kuinka voi löytää kuvasta pakopisteen ja kuinka talojen seinät pysyvät pystysuunnassa. Keskusteltiin kuvissa esitettyjen rakennusten tyylipiirteistä ja aikakausista.

Sitten siirryttiin suurten A1-kokoisten litoposterpapereiden äärelle, kiinnitettiin paperit maalauspohjiin ja asetettiin maalaustelineille. Oppilaat valitsivat yhden kaupunkiluonnoksistaan ja hahmottelivat sitä hiilellä suurelle paperille. Tehtiin kuvaa ääriviivapiirroksena, ilman varjostuksia. Opettaja näytti oppilaille hiilen kevyttä käyttöä luonnostelussa.

Sitten oppilaat valitsivat joitakin luonnoksiaan taideteoksista ja leikkasivat luonnoksista muutamia hahmoja irti. Kuvat sijoitettiin kuvapinnalle pienillä teippilenkeillä. Pienimmät luonnokset sijoitettiin kuvapinnalla kauaksi, ja suurikokoiset lähelle.

Maalausta varten opettaja näytti puolipeiteväreillä sekoittamista ja maalaamista. Katsottiin, kuinka valkoisella värillä taitetaan väriä vaaleammaksi. Väri pysyi peittävänä, ja maalausta voitiin rakentaa etenemällä suurista pinnoista pienempiin yksityiskohtiin. Siveltimenjäljillä saatiin elävyyttä maalaukseen, vettä käytettiin niukasti. Etualaa korostetaan kirkkaammilla, lämpimillä ja toisistaan erottuvilla sävyillä, ja kohti kaukaisuutta värit harmaantuvat, kylmenevät ja vaalenevat.

Työ tehtiin puolipeiteväreillä, käytettiin kuutta päävärisävyä ja valkoista. Jokaisella oli kokeilupaperi, vesikuppi ja erikokoisia siveltimiä. Mietittiin kuvia maalatessa, mistä suunnasta valo tulee näkymään, ja pyrittiin sävyttämään valon ja varjon värejä maisemassa kylmiksi ja lämpimiksi.

Kun näkymä oli maalattu, irrotettiin taidekuvahahmot pinnasta varovaisesti ja maalattiin kuvaan myös hahmot luonnoksia esimerkkeinä käyttäen.

Kuvia arvioitiin yhdessä keskustellen. Mietittiin vaikutelmia, joita syntyi, kun eri yhteyksistä otetut hahmot esiintyivät tutussa kaupunkiympäristössä. Katseltiin, kuinka tilavaikutelma oli syntynyt perspektiiviviivojen, kokosuhteiden ja värisävyjen ja valöörien avulla. Opittiin käsite postmoderni. Jokainen sai kertoa tarinaa jonkun toisen oppilaan kuvasta hänen vihkoonsa.

Tässä tehtävässä tutustuttiin suomalaiseen nykytaiteeseen ja arkkitehtuuriin sekä rikastutettiin omaa kuvallista ilmaisua. Luonnostelutekniikkaa harjoiteltiin. Opittiin näkemään ja rakentamaan kolmiulotteista tilaa kaksiulotteiselle pinnalle perspektiiviviivojen, suuruussuhteiden ja värisävyjen ja valöörien avulla. Opeteltiin peiteväritekniikkaa ja maalauksellista ilmaisutapaa. Saatiin kokemuksia asioiden mielikuvituksellisesta yhdistämisestä. Tutustuttiin postmoderniin taidekäsitykseen. Opeteltiin keskustelemaan arkkitehtuurista, taiteesta ja omista kuvista. Opeteltiin kertomaan ja keksimään kuvasta ja antamaan palautetta toisille.

Tehtäväkokonaisuudessa käsiteltiin aihekokonaisuutta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tutustumalla suomalaisen nykytaiteeseen ja arkkitehtuurin historiaan. Vastuuta ympäristöstä opittiin tutustumalla kotikaupungin rakennuksiin. Ihmisenä kasvaminen on läsnä aina, kun tehdään, tarkastellaan ja arvioidaan omia ja toisten tekemiä kuvia.

Teksti: Sirkka Laitinen