Haastattelu: Hannele Parviala

Helsingin normaalilyseo

Helsingin normaalilyseo on käyttäytymistieteellisen tiedekunnan erillisyksikkö ja yliopistollinen harjoittelukoulu, johon kuuluvat peruskoulun 7.-9. luokat sekä lukio. Peruskoulussa on oppilaita noin 300 ja lukiossa 240. Opettajia on noin 40.

Rakennuksen saneeraus tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Puolet Helsingin Normaalilyseon tiloista on juuri nyt remontin kohteena ja monet luokista ovat väliaikaisissa tiloissa kuten toinen kuvataiteen luokkakin. Jo ennen remonttia kuvataiteen opetusluokat ovat olleet eri osissa rakennusta ja pimiö sekä varastotilat ovat sijainneet hankalan matkan päässä. Tilanne muuttuu toisenlaiseksi kun peruskorjaus valmistuu syksyllä 2008. Tällöin molemmat kuvataideluokat tulevat sijaitsemaan vierekkäin ja varastotilat, keramiikkauuni, pimiö sekä opettajien työtila niiden välittömässä yhteydessä. Välineiden, töiden ja materiaalien hankala liikuttelu paikasta toiseen helpottuu merkittävästi.

Luokkien varustuksesta

Peruskorjauksen yhteydessä luokkien varustelu yleisesti paranee ja yhtenäistyy. Kaikkien luokkien varusteluun kuuluu kaappi, joka sisältää tietokoneen internetyhteydellä ja lähiverkolla. Kaapista paljastuu myös digiboksin ja DVD & VHS-nauhurin lisäksi kunnollisen äänentoiston takaava viritinvahvistin. Väliaikaisen kuvataideluokan tietokonevarustukseen kuuluu tällä hetkellä lisäksi kolme työasemaa, jotka ovat käytössä lähes kaikilla tunneilla tavalla tai toisella. Luokasta löytyy myös dokumenttikamera, skanneri ja kaksi tulostinta (mustesuihku ja värilaser).

Koneet ja laitteet

Laitteista Hannele kertoo käyttävänsä eniten opettajan kaappikonetta, joka internetyhteyksineen on kätevin väline sekä etsiä että näyttää aineistoa katosta roikkuvan datatykin avulla. Hannele kertoo käyttävänsä paljon digikameraa tuntityöskentelyn ja töiden dokumentointiin, jolloin myös nämä teokset ovat tarvittaessa käden ulottuvilla tietokoneessa vaikka muistitikun avulla. Tästä huolimatta hänellä on myös paksu muistikirja jonne on taltioitu järjestelmällisesti opetukseen liittyvää materiaalia ja ajatuksia.

Uudesta tekniikasta huolimatta myös perinteinen piirtoheitin ja diaprojektori on haluttu säilyttää. Vanhasta dia-arkistostakaan ei ole aikomusta luopua, vaikka se remontin ajaksi onkin pakattu varastoon. Pimiö ja kolme suurennuskonetta löytyvät väliaikaisen varastotilan yhteydestä kolme kerrosta alempaa, mutta remontin jälkeen ne siis tulevat sijaitsemaan toisen kuvataideluokan yhteydessä. Myös keramiikkauunille on löydetty paikka toisen luokan perältä.

Luokan tietokoneiden lisäksi Normaalilyseossa on mahdollisuus käyttää kahta koko koululle yhteistä tietokoneluokkaa, joista kummastakin löytyy 24 tietokonetta. Koneet ovat identtisiä luokan koneille, sillä kaikkien koulun koneiden ylläpito on keskitetty koulun atk-suunnittelijalle. Hannelen mielestä onkin ensisijaisen tärkeää, että opettajan ei tarvitse itse ylläpitää laitteistoja ainakaan omalla ajallaan. Muita hyviä puolia keskitetyistä tietokonehankinnoista ja huollosta ovat yhtenäiset ohjelmistot ja laitteistojen käyttöön liittyvät tukipalvelut.

Kaappikone

Kaappi, tietokone (PC), näyttö, DVD&VHS yhdistelmä (Samsung), digiboksi ja viritinvahvistin sekä tykin ohjauspaneeli ja kaapelit.

Luokan tietokoneet ja ohjelmat

Kolme PC (Personal Computer) työasemaa, joissa kussakin oma DVD-asema, kaiuttimet, a-asema sekä USB ja Firewire liitännät. Käyttöjärjestelmänä Windows 2000. Windows perusohjelmien lisäksi Adobe PhotoShop Elements ja Pinnacle Studio 8.

Kysymykseen ohjelmistoista ja käyttöjärjestelmistä Hannele viittaa ajoittain pulpahtelevaan keskusteluun hyväksyttävistä ja sopivista tietokoneohjelmista. Hänen mielestään tärkeintä ei ole ohjelman merkki tai se onko kyseessä lisenssiohjelma tai avoin ohjelma,vaan se että ohjelma toimii tarkoituksenmukaisesti.


Koulun verkkosivut

Koululla on omat verkkosivut, joita käytetään mm. tiedottamiseen. Kuvataiteen osalta verkkosivujen ylläpito ei ole systemaattista. Kuvien muokkaaminen tietokoneella on helposti järjestettävissä, mutta valmiiden töiden saattaminen esille verkkoon hankalampaa. Toistaiseksi Helsingin normaalilyseon oppilailta esimerkiksi ole keskitetysti kerätty lupia töiden julkaisemiseen verkkosivuilla, jo se rajoittaa verkkonäyttelyiden tekemistä. Ajoittain tavanomainenkin töiden seinille asettaminen tuntuu vievän paljon aikaa, töiden kuvaaminen ja verkkonäyttelyiden rakentaminen jää arkikiireissä helposti vain haaveeksi.

Miten ja mihin TVT:ä käytetään?

Peruskoulussa eri kursseilla käsitellään perustason kuvanmuokkausta, esimerkiksi yksinkertaisena digitaalisena kollaasiharjoituksena. Myös lukiokursseilla tietokone on yksi väline ja tekniikka muiden joukossa. Kun perusasiat on käyty läpi, voi tietokonetta hyvin käyttää monessa eri tilanteessa. Yleensä esim. lukion ykköskurssilla on joku harjoitustehtävä, jonka tekniikka on tarkoituksella vapaavalintainen. Aina löytyy muutamia, jotka mielellään käyttävät tuolloin konetta.

Enimmäkseen digitaalitekniikkaa käytetään kuvien kanssa työskennellessä, sen sijaan mm. digitaalisten taitto-ohjelmien opiskeleminen kaipaisi ympärilleen hivenen laajemman yhteyden, vaikkapa uuden opetussuunnitelman mukaisen lukion 3. kurssin, joka Helsingin normaalilyseossa ei ole vielä toistaiseksi toteutunut. Tietokonetta käytetään kuvataidetunneilla paljon myös erilaisten tietojen ja taustamateriaalien etsimiseen. Välitunneilla koneet kiinnostavat muuten vaan, erityisesti peruskoululaisia: monilla pojilla on kova hinku päästä pelaamaan nettipelejä ja tytöt käyttävät paljon aikaa mm. IRC-gallerioissa.

Esimerkin TVT:n käytöstä Hannele antaa hiljattain 8. luokkalaisten kanssa tehdyn vanhaa ja uutta kollaasitekniikkaa yhdistävän tehtävän muodossa: Tehtävän aluksi tarkasteltiin Kaspar David Friedrichin (1774-1840) teosta Vaeltaja sumujen yllä (v.1817-1818) (http://www.ibiblio.org/wm/paint/auth/friedrich/) ja tämän jälkeen Elina Brotheruksen (s.1972) The New Painting -sarjaan kuuluvia valokuvateoksia Der Wanderer 1-5 (teokset vuosilta 2003-2004). Taideteosten tarkastelun ja keskustelun jälkeen oppilaat tekivät perinteisen lehtikuvakollaasin maisemasta, jota haluaisivat katsoa. Sitten oppilaat kuvasivat toisensa digikameralla "katselemassa" tai vaikka "hyppäämässä" omaan maisemaansa. A3 kokoiset paperikollaasit digitoitiin kameralla ja lopuksi maisemat ja henkilökuvat yhdistettiin kuvankäsittelyohjelmassa. Lopputuloksia voi kätevästi tarkastella yhdessä koko luokan kesken datatykin avulla.

Internetin käytöstä

Kuvataideopetukselle erityisen hyödyllisiä ovat esim. museoiden sivustot ja muut vastaavat kootusti teoksia ja taiteilijoita esittelevät sivustot. Myös selainten kuvahaku on kätevä ja nopea tapa etsiä erilaisia kuvia eri tarkoituksiin. Internet on luonnollisesti oppilaille erittäin tuttu väline, lähes kaikilla tuntuu olevan koneet kotonakin.

Kamerat ja ohjelmat

Tällä hetkellä Helsingin normaalilyseossa on kuvataiteen omassa käytössä neljä digikameraa joista tosin yksikään ei ole digijärjestelmäkamera. Hyvin usein oppilailla on myös omia digikameroita käytössään, toisin kuin vaikka vuosi-pari sitten. Oppilaan oman kameran käyttö on lisäksi helpompaa kuin aiemmin, koska muistikortinlukijat ja USB-väylät siirtävät kuvat helposti ja nopeasti. Lisäksi koululla on varattavissa kaksi pientä digitaalista videokameraa (MiniDV). Videoeditointiin koulun koneissa on Pinnacle studio 8. Tulevaisuudessa on tarkoitus lisätä animaatioon ja elokuvaan liittyvien harjoitustehtävien tekemistä.

Tekemisen pitää olla mielekästä

Kuvataidetunneilla tekemisen pitää olla monipuolista ja laaja-alaista. Koneet, laitteet ja ohjelmat ovat tärkeitä, mutta niiden pitää palvella tekemistä, ne eivät saa olla itsetarkoituksellisia eivätkä ne saa olla liian vaikeakäyttöisiä. Ylipäätään, mitä enemmän opettajalla on käytössään eri välineitä lähtien hiilestä ja punaliidusta aina uusimpaan tietotekniikkaan asti, sitä parempi. Mitä enemmän on mahdollisuuksia valita eri tilanteisiin ja eri tarkoituksiin sopivia tekotapoja, sitä parempi. En haluaisi luopua mistään jonkun toisen kustannuksella. Vaikka pimiötä tuleekin käytettyä välillä vähemmän, niin fotogrammit ja perinteinen valokuvatekniikka jaksavat lumota edelleen, Hannele summaa.

Tavallinen tunti jolla TVT:ä käytetään?

Oppilasmäärältään pienempien ryhmien kanssa TVT:tä tulee käytettyä enemmän kuin isojen, mutta 24 seitsemäsluokkalaisenkin oppilaan kanssa tehdään yleensä jonkun verran perusjuttuja. Valinnaiskursseilla TVT:n käyttö riippuu vähän tilanteesta mutta usein se on esimerkiksi osana jotain isompaa prosessia. Usein kone on vähintäänkin opettajan työskentelyväline tunnilla, vaikka ei aina olisikaan osa oppilaiden työprosessia. Kahdeksannella luokalla on uudessa opetussuunnitelmassa musiikin kanssa vaihtoehtoinen mediapainotteinen kuvataiteen kurssi, joka keskittyy käsittelemään mediaan liittyviä asioita kuten esim. mainoksia, elokuvia ja pelejä. Medianäkökulmasta huolimatta kurssilla käytetään TVT:n lisäksi paljon myös ihan perinteisiä kuvataiteen menetelmiä.

Miten paljon yhteistyötä opettajien kesken on?

Aika vähän, johtuen ihan käytännöllisistä syistä. Seitsemännellä luokalla on opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa todella kiire, joten integraatiolle on hyvin vähän aikaa. Valinnaisissa ongelmana on ryhmien koostumusten vaihtelu. Lukiossa yhteistyötä on tehty, Helsingin normaalilyseossa pidettiin lukuvuonna 2005-06 koulukohtainen soveltava mediakurssi, joka toteutettiin kuvataiteen, äidinkielen ja historian ja yhteiskuntaopin yhteistyönä. Kurssi oli mediadiplomiin tähtäävä pohjakurssi, ja suunnitelmissa on tarjota sitä jälleen ensi vuonna.

Verkosta löytyy kiinnostavia moniaineisia integraatiokokeiluja, kuten esim. Valokuvataiteen museon Fotokela-sivusto. Tavoitteet ovat ansiokkaita, mutta syvällisen integraation toteutuminen todellinen haaste.

Yhteistyö muiden kuvataideopettajien kanssa?

Yhteistyö muiden kuvataideopettajien kanssa on todella tärkeätä. Hyvä foorumi sille on mm. Kuvataideopettajaliitto, mutta verkostoitumista tapahtuu myös epävirallisesti kun esim. samaan aikaan opiskelleet pitävät valmistuttuaan yhteyttä ja tukevat toisiaan. Kuvataideopettajat pitävät yhteyttä toisiinsa myös sähköpostilistan avulla. Järjestötoiminta antaa monenlaista tukea omaan työhön vaikka Normaalilyseo on muutoinkin elävä keskusteluyhteisö sekä kollegoiden että kahdesti vuodessa vaihtuvien harjoittelijoiden ansiosta.

Miten koet opetusharjoittelijat?

Opetusharjoittelun ohjaaminen rikastuttaa ehdottomasti myös omaa opetusta. On antoisaa kun voi peruskoululaisten ja lukiolaisten lisäksi "opettaa" oman alan opiskelijoitakin. Harjoittelijoiden kanssa avautuva toisenlainen näkökulma opettamiseen tuottaa uusia aihealueita, tekniikoita, ratkaisumalleja ja ideoita myös omaan opetukseen.