Haastattelu: Juha Rantanen

Tikkurilan lukio

Tikkurilan viestintäpainotteinen lukio on maamme suurimpia. Lukiossa on noin yhdeksänsataa opiskelijaa ja noin kuutisenkymmentä opettajaa. Kaikissa luokissa on nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa ja lisäksi rakennuksesta löytyvät 4 tietokoneluokkaa, mediateekki ja lukusali joista kaksi jälkimmäistä ovat opiskelijoiden käytössä oppituntien ulkopuolella. Tikkurilan lukiossa on lisäksi useita uusimmalla tekniikalla varustettuja tiloja, mm. monipuolisella valo- ja äänitekniikalla varustettu auditorio, äänilaboratorio sekä elokuva- ja televisiostudio.

Kuvataiteen opetustilat

Tikkurilan lukiossa on kaksi kuvataideopettajaa: Anna-Leena Aarnio ja Juha Rantanen. Lukion kuvataiteellakin on erinomaiset ainetilat; kaksi luokkaa, jotka sijaitsevat perätysten siten että niiden väliin mahtuu molempien opettajien yhteinen työtila. Toisessa luokkatilassa on viisitoista PC-konetta ja erillinen kuvankäsittelystudio neljälle Macintosh-työasemalle. Muita erillisiä tiloja ovat lisäksi keramiikkatila varusteina dreija, altaita ja keramiikkauuni. Luokkatilassa on grafiikkaprässi ja kaapisto jossa välineitä ja töitä säilytetään. Kummassakin luokassa on oma datatykki joka on kytketty tietokoneeseen ja josta löytyvät kaikki lähiverkon palvelut sekä internetyhteys. Molemmissa luokissa on lisäksi dokumenttikamera, skannereita ja tulostimia. Varsinaisia varastoja on ainoastaan yksi joka sekin oli alun perin äänistudio. Pimiö sijaitsee kemianluokan yhteydessä.


Viestintä Tikkurilan lukion painotusaineena

Viestintäpainotteisessa lukiossa varsinaiset viestinnän opinnot painottuvat kolmelle painopistealueelle: kuvalliseen ilmaisuun, mediaan ja suulliseen ilmaisuun. Kuvallinen ilmaisu pitää sisällään mm kuvantekokursseja ja graafista suunnittelua.

Suullinen ilmaisu tarjoaa mm. ilmaisutaidon ja puheviestinnän sekä valo- ja äänitekniikan kursseja. Mediakursseilla voi puolestaan keskittyä journalismiin, televisio- ja radiotyöhön, sarjakuvaan, mainontaan tai multimediaan. Sähköisen viestinnän eri kursseja on useita.

Kuvataiteen lisäksi on elokuvalle oma oppiaine, jota opettaa Antti Pentikäinen. Elokuvaopetus sisältää elokuvan historiaa ja tyylilajeja sekä elokuvan tekemisen kursseja.

Tikkurilan lukio tarjoaa myös IB-tutkintoa jonka kuvataiteen opetuksesta Juha vastaa.


Luokka takaa


Luokka edestä.


Tietokoneet ja ohjelmat

Oppilaitoksen tietokoneet on hankittu Vantaan kaupungin tekemällä keskitetyllä leasing sopimuksella, joka kattaa mm. ylläpidon ja käyttäjätuen. Tikkurilan lukio tarjoaa myös kokeiluluontoisesti kaikille opettajille omaa kannettavaa tietokonetta.

Kaikissa opiskelijoille tarkoitetuissa työasemissa on periaatteessa samat ohjelmat. Kuvataiteeseen on kuitenkin onnistuttu hankkimaan joukko erikoisohjelmia joita ei kaikista koulun koneista löydy. Yksi tällainen on Adoben Creative Suite ohjelmisto, josta lukiolla on oppilaitosversion kahdenkymmenen viiden kappaleen (25) lisenssi, joista 15 luokan koneisiin ja loput lähimpään tietokoneluokkaan. Lisäksi koneissa on vielä vanhan Adobe Photoshop seiskan (7.0) lisenssejä, joita riittää toiseenkin tietokoneluokkaan. Ns. kelluva lisenssi mahdollistaa 25 yhtäaikaisen käyttäjän, mikä tarkoittaa sitä että ohjelma voi olla asennettuna useampaankin koneeseen mutta yhtä aikaa käytössä vain lisenssin salliman määrän.

Ohjelmistojen päivityspolitiikasta Juha kertoo etteivät he hanki kaikkia ohjelmistopäivityksiä vaan ehkä joka kolmannen. Näinkin hän sanoo pärjättävän hienosti. Säästyneet rahat hän kertoo käyttävänsä uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankintaan.

PC-koneissa lähes kaikki tarvittava hoituu Adoben Creative Suite ohjelmiston avulla. Leasing sopimuksen ulkopuolella olevissa videoeditointikoneissa jotka ovat Macintosh työasemia on puolestaan aivan omat ohjelmansa. Animaatiota on tehty IStop Motion ohjelmalla. iMovie ja Final Cut puolestaan ovat videoeditointiin soveltuvia ohjelmia. Final Cut Pro ohjelmistoakin Juha kertoo kokeillun mutta se osoittautui aivan liian vaikeaksi lukion kurssitarpeisiin. Mac ryhmää käyttää lähinnä elokuvan opettaja.

Erilaisia käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja

Käyttöjärjestelmiin ja ohjelmiin liittyen Juha kertoo oppilaiden vierastavan erilaisia käyttöjärjestelmiä. Macintosh koneiden (Unix käyttöjärjestelmä) käyttöä rajoittaa oppilaiden aikaisemmat kokemukset Microsoftin käyttöjärjestelmien hallitsemalla PC kentällä. Oman lisänsä vaikeuksiin eri käyttöjärjestelmien hallinnassa tuo vielä aineistojen siirtely järjestelmästä toiseen sekä erilaisten lisälaitteiden kuten muistitikkujen ja kameroiden kytkentä käyttöjärjestelmiin. Ohjelmistojen kehittyessä yhteensopivimmiksi tällaiset ongelmat vähenevät mutta toisaalta erilaisten päätelaitteiden lisääntyminen jo nyt on aloittanut aivan uudenlaisen aikakauden. Juhan mukaan lähes kaikilla oppilailla on omia digikameroita ja mediasoittimia tai näiden yhdistelmiä.

Puuttuuko mitään?

Välinetasolla luokista tai koulusta ei puutu oikeastaan mitään. Juha mainitsee ainoastaan Adoben Flash-ohjelman, jota kaivattaisiin erityisesti animaatio-opetukseen. Myös sublimaatio-tulostin olisi mielenkiintoinen lisä valokuvamaisen tulostusjäljen vuoksi.

Opettajille tärkeimmät TVT-laitteet ovat tietokone, datatykki ja dokumenttikamera, joita ilman tuskin enää pärjättäisiin. Sen verran paljon tulee PowerPointia käytettyä, että takaisin dioihin ja kalvoihin olisi vaikea palata joskaan ei mahdotonta, Juha toteaa.

Jos rahaa olisi enemmän niin päästäisiin vielä eroon materiaalimaksuistakin. Niissäkin on oma vaivansa kun pitää säilyttää kuitit ja toisaalta hankalaa on sekin ettei koulu saa perustaa tilejä.

Ongelmia TVT:n liittyen?

Juhalla oli käytössää muutama vuosi takaperin myös interaktiivinen valkotaulu, jonka vaikea käyttöliittymä (Juha viittaa kynäohjaimeen joka ensimmäisissä malleissa oli hieman oikukas) ei soveltunut kuvataidetunneille. Juhan kokemusten perusteella se olisi vähintäänkin vaatinut toimivan käyttöliittymän lisäksi myös aivan uusien pedagogisten menetelmien kehittämistä. Juha luopui omasta valkotaulustaan.

Internetin käyttöä opiskelussa on lukiolaisille arkipäivää mikä kyllä näkyy jo myös ikävällä tavalla oppilastöissä. Juhan mukaan oppilastöiden taso internetmateriaaleilla kaipaa kovaa lähdekritiikkiä. Hän suositteleekin oppilailleen kirjallisten lähteiden käyttöä joka luokan 300 kirjan kirjastolla ei ole yhtään huonompi vaihtoehto.

Toisena merkittävänä ongelmana internetin käytössä on tekijänoikeusrikkomukset joihin syyllistytään hyvin helposti töissä joihin liitetään kuvallista materiaalia. Juha kannustaakin oppilaita kuvaamaan materiaalia mahdollisimman paljon itse ongelmien välttämiseksi. Samantapaiset ongelmat koskevat myös äänimateriaalia.

Kamerat

Digikameroita löytyy kaksitoista kappaletta, peruspokkarista hieman parempiin. Digitaalinen järjestelmäkamera vielä puuttuu. Digitaalisia videokameroita on 4 kappaletta. Kameroita rikkoontuu jonkin verran mutta joka vuosi saadaan hankittua muutama kamera lisää. Tavoitteena on noin kahdenkymmenen toimivan kameran reservi. Perinteisiä analogisia järjestelmäkameroita löytyy 10 kappaletta.

Hankinnat, tukipalvelut ja rajoitukset

Ohjelmistoihin voivat opettajat vaikuttaa Juhan mukaan aivan riittävästi, onhan siitä todisteena lukion Mac varustus ja PC-puolellakin kuvataiteen tarvitsemat erityisohjelmat.

Ulkoistettu Help Desk osana tietokoneiden leasingsopimusta on Juhan mukaan kyllä nopea ja aika tehokaskin. Ylläpidosta tulevat paikalle muutamassa päivässä ja hoitavat ongelmia jopa samana päivänä jos se onnistuu etätyönä.

Ongelmia keskitetystä koneiden ja ohjelmien hankinnasta ei juurikaan ole jos sellaisiksi ei lueta esim. kieltoa omien tiedostojen lataamisesta lukion koneille. Tällainen kieltohan on kuitenkin täysin luonnollinen tiedostojen mukana siirtyvien virusten leviämisen ehkäisemiseksi. Kouluympäristössä tämä on kuitenkin iso ja ratkaisematon ongelma. Opettajia rajoitukset koskevat lähinnä rajoituksina ohjelmien latauksiin ja järjestelmähallintaan. Tavallisesti opettajat kiertävät näitä rajoitteita joko oman tietokoneen tai kannettavan avulla tai sitten luokasta löytyy ylläpidon ulottumattomissa oleva tietokone. Juhalla tällaisen pakotilan ja villin lännen muodostavat ylläpidon ulkopuolella olevat Macintosh koneet.

Myös Vantaan päätös suodattaa internetyhteyksiä on ajoittain ongelmallista mm. Flash tiedostojen ja applettien (erityisesti Flash Player) toimintaan kohdistuvina toimintahäiriöinä.

Virtuaaliset oppimisympäristöt

Tikkurilan lukiolla on hienot verkkosivut joita ylläpitää tehtävään määrätty henkilö. Sivut ovat selkeät ja informaatiota on saatavilla harvinaisen kattavasti aina oppiainekohtaisia opetussuunnitelmia myöten. (ks. Tikkurilan lukion verkkosivut). Kuvataiteella ei ole omia verkkosivuja koska Juhan mukaan niiden hallinta ja ylläpito pitäisi miettiä resurssien ja toimenkuvien osalta ensin selväksi. Internetin käyttö kyllä kiinnostaa mutta toistaiseksi sitä ei ole ehditty miettiä.

Opiskeluun ja koulun sisäiseen tiedotukseen on tarjolla Fronter -niminen oppimisympäristö, joka on laajasti käytössä mm. Helsingissä. Tällä hetkellä lähinnä opettajien välinen viestintä on Fronterissa. Kaikki kurssitkin voi ympäristöön laittaa, mutta Juha käyttää lähinnä kurssipalautteen keräämiseen, koska aikaa ympäristön käytön valmisteluun ei yksinkertaisesti ole enempää.

Myös opiskelijoiden Fronterin käyttö on vähäistä, koska ympäristö on uusi. Vikojakin siinä vielä on esim. chatin kohdalta joka varmasti hidastaa juuri opiskelijoiden käyttöä. Tehokkaimmin ympäristöä ovat tähän asti käyttäneet kieltenopettajat. Käytön vaikeus ei Juhan mukaan ole syynä, sillä ympäristön hallintaan annettiin hyvä koulutus, jonka lisäksi ns. pääkäyttäjät auttavat tarvittaessa. Myös veso-päivien koulutuksessa on panostettu ympäristön käyttöönottoon.

Lisää tietoa Vantaan kaupungin sivistystoimen tarjoamista työkaluista ja palveluista.

Wilma on WWW-liittymä Primus -kouluhallintojärjestelmään. Tikkurilan lukion Wilma -lisenssin omistaa Vantaan kaupunki. Opiskelija voi Wilmassa tehdä kurssivalintoja, tarkistaa ja muokata henkilötietojaan sekä tulostaa esimerkiksi opintorekisteriotteen. Opettaja voi puolestaan Wilmassa tehdä arviointeja sekä tarkistaa ja muokata henkilötietojaan.

Opettajien välinen yhteistyö, kuinka paljon suunnitellaan ja tehdään yhdessä?

Ei juuri ollenkaan paitsi toisen kuvataideopettajan kanssa koska elokuva menee aika omassa tahdissaan. Kurssirakenne kyllä tehokkaasti estää kaiken yhteistyön, jaksot ja ryhmäkoot vaikuttavat myös siihen. Kommunikaatiota ja materiaalivaihtoa tapahtuu paljonkin mutta ei syvempää yhteistyötä juurikaan ole ajan puutteen vuoksi. Tikkurilan lukiossa on käytössä 75 minuutin oppitunnit.

äidinkielen opettajan kanssa on ollut puhetta yhteistyöstä mutta ei siihen vielä ole päästy kiinni.

Siivet- musikaaliprojekti oli yksi onnistunut yhteistyöprojekti jossa oli mukana useampia oppiaineita musiikista äidinkieleen ja kuvataiteeseen. Nähtävästi projektien pitäisi olla pitempikestoisia, mahdollisesti koko lukuvuoden ajan rakentuvia hankkeita, jotta yhteistyö olisi mahdollista, Juha summaa.

Yhteistyö koulun ulkopuolelle

Kansainvälisiä projekteja on haettu mutta mitään ei ole vielä saatu, Juha toteaa. Vaihto-oppilaita koulussa on useampi joka vuosi ja IB-koulu tarjoaa jonkinlaisen yhteistyökanavan (kansallisen) vaikka siinä toiminta ei niin kansainvälistä olekaan englanninkielisestä opetuksesta huolimatta. Kahden alle kouluikäisen lapsen vanhempana Juha toteaa kaiken ylimääräisen (projektit ja hankkeet) vielä odottavan. Syyksi Juha mainitsee yhteistyöprojektien toiminnan keskittymisen usein viikonloppuihin, joka karsii monesti pienten lasten vanhemmat toiminnasta pois.

Koulussa on tänä vuonna (2006-2007) 20 lukiodiplomin suorittajaa.

Lisätietoja: aihekokonaisuudet kuvataiteessa

Teknologia ja yhteiskunta
Kuvataiteessa arvioidaan nykyteknologian vaikutuksia erityisesti taideilmaisuun, rakentamiseen ja tavaratuotantoon sekä luonnonympäristön estetiikkaan. Kuvalliseen viestintään liittyvä teknologia ja sen vaikutukset taiteeseen ja yhteiskuntaan ovat erityisen huomion kohteena.

Viestintä- ja mediaosaaminen
Ympäristön kuvakielen havainnoiminen ja kriittinen erittely on osa kaikkia kuvataiteen kursseja. Viestintävälineiden käyttö palvelee kuvataidetta havaintoja tallennettaessa, suunnittelun apuvälineinä sekä varsinaisina ilmaisukanavina. Median ja viestintävälineiden käyttö on oleellinen osa kuvataiteellista työskentelyä.