Haastattelu: Satu Santala-Ekelund

Matinkylän koulu

Matinkylän koulu on on yleissivistyksen merkitystä korostava n. neljänsadan viidenkymmenen oppilaan ja noin neljänkymmenen opettajan koulu Espoon Matinkylässä. Se on ns. maahanmuuttajakoulu, jonka n. kaksikymmentäkolme eri kansallisuutta muodostaa n. 30 % koko koulun oppilasmäärästä (luvut vaihtelevat vuosittain). Osittain suojeltu koulurakennus remontoitiin viisi vuotta sitten jolloin koulu sai myös uudisrakennuksen.

Satu Santala-Ekelund on ollut koulussa kuvataidelehtorina vuodesta 1998. Toimensa ohella hän on toiminut Espoon suomenkielisen opetuksen kehittämisosaston (koulutuskeskus) kuvataiteen konsultoivana opettajana, ja mm. KOL:n hallituksen puheenjohtajana kaudella 2005-2006.

Satu osallistui (2002-2006) Opetushallituksen kuvataiteen opetustilojen suunnitteluopas työryhmään vastuualueenaan peruskoulun tilasuunnittelu. Muita Inari Grönholmin (OPH) vetämän ryhmän jäseniä olivat Juha Vakkilainen (media)ja Sirkka Laitinen (OPS). Kuvataiteen opetustilojen suunnitteluopas on määrä julkaista vuodenvaihteessa 2006-2007 ja sen on toimittanut Reino Tapaninen (OPH).


TVT:n alkutaival Matinkylän koulussa

Satun aloittaessa Matinkylän koulussa ei ollut mitään digitaalisia järjestelmiä tai laitteita. Omalla aktiivisuudella ja koulun tuella kuvataiteeseen hankittiin ensimmäinen PC-työasema ja kuvankäsittelyyn ja videokuvan editoimiseen tarvittavat ohjelmat ja oheislaitteet. Matinkylän koulussa opettajat tekevät joka kevät hankintaesityksiä jotka harkitaan tapauskohtaisesti. Sadun mukaan järjestely toimii ihan hyvin.

Myöhemmin myös osallistumalla TVT-koulutukseen tuli tietokoneiden ja oheislaitteiden lisähankinnat mahdolliseksi. Tällöin luokkaan saatiin mm. uusi ja tehokkaampi PC-työasema ja (ks. Opettajan monitoimikone).

Koulurakennuksen saneerauksella uudet tilat

Koulun remontin yhteydessä (2002-2003) Satu pääsi osaltaan suunnittelemaan arkkitehtien kanssa kuvataiteen kaikki tilat kokonaan uusiksi. Tilasta ei ollut erityisemmin pulaa ja tarvittaessa myös seiniä pystyttiin siirtämään suunnitelmien toteuttamiseksi. Kaikki ei kuitenkaan ollut sallittua sillä rakennus on osittain suojeltu.

Uusitut tilat käsittävät varsinaisen opetustilan lisäksi, pimiön (äänieristetty) ja studiotilan, joka on eristettävissä luokkatilasta liukuovella. Pimiö, jossa tällä hetkellä on kolme suurennuskonetta ja huuhtelualtaat, on mahdollista muuttaa vaikkapa ryhmätyötilaksi. Kaksi isohkoa varastotilaa, josta toisessa on lisäksi kaksi sisäisessä tietoverkossa olevaa työasemaa. Keramiikkauuni on saanut oman tilan savityötilan vierestä, joka puolestaan on kooltaan lähes puolet varsinaisesta luokkatilasta. Savityötila on myös mahdollista ottaa toisenlaiseen opetuskäyttöön jos tarvetta tulee. Kaappitilaa on kummassakin opetustilassa runsaasti eikä varastoista puutu kuivausritilöitä ja vetolaatikostoja. Varsinaisessa luokkatilassa on lisäksi suuri käytävätilaan avautuva, valaistu näyttelykaappi.

Opettajan monitoimikone

Tämä sekä kuvankäsittelyyn että videokuvan editointiin tarkoitettu työasema on todellinen monitoimikone. Se on internetyhteydessä, kahden tehokkaamman kovalevyn ja lisämuistin lisäksi erittäin hyvin varusteltu ja sisältää mm. sekä lukevan että erillisen polttavan DVD-aseman ja jopa vanhan A-aseman (levyke). Koneen kovalevytilat on jaettu osiin joista yksi toimii aktiivisena työstötilana ja toinen on osoitettu materiaalien varastointiin.

Koneessa on lisäksi Creativen äänikortti josta löytyvät kaikki tarpeelliset liitännät esimerkiksi mikrofonille ja pienet tietokonekaiuttimet. Pinnacle Studio 8:n PCI-kortilla (ulkoinen tai sisäinen) tai liittämällä adapterilla(Breakout box) on mahdollisuus tuoda ja viedä sekä digitaalista että analogista kuvaa. PCI-kortissa tai adapterissa on mm. firewire liitäntä, joka löytyy hyvätasoisista digikameroista, ja myös vanhemmat SVHS ja DV sisään- ja ulostulot.


Liikkuvan kuvan käsittely

Kokoonpanossa on menossa viides videoeditointiohjelma Pinnacle Studio 8, jota edelsi Ulead VideoStudio (http://www.ulead.com/vs/) . Se on edelleen myös käytössä. Pinnacle on osoittautunut kaikista varmimmaksi ja helppokäyttöisemmäksi tähän mennessä käytössä olleista (Edit TV, Moto DV, Adobe Premiere) editointiohjelmista. Sen vahvuuksia toimintavarmuuden ja selkeyden lisäksi on äänimaailman työstöominaisuudet.

Yleisin ongelma videotiedostojen kanssa on valmiiden teosten näyttäminen. Pakattuja DVD-tiedostaja kun ei kykene lukemaan kuin aivan uusimmat DVD-asemat. Yhtenä käytännöllisenä ratkaisuna Satu kertoo tiedostojen tallentamisen MPEG-tiedostoiksi CD-R tai CD-RW levyille, joiden lukeminen onnistuu tavallisiltakin CD ja DVD-asemilta.

Tietokone luokkahuoneessa

Monitoimikone voidaan kytkeä lennosta myös luokassa vapaalla jalustalla olevaan datatykkiin, jolloin kaikki luokassa pääsevät seuraamaan koneella tapahtuvaa työskentelyä. Datatykin heijastaman kuvan taustalle voidaan kätevästi sijoittaa sekä valkokangas että valkoinen tussitaulu, jolloin koneella tapahtuvaa prosessia voidaan tarkastella ja työstää myös taululla suoraan datatykin kuvan päälle. Kokonaisuuden opetuskäyttöä parantavat lisäksi langaton näppäimistö ja hiiri jotka mahdollistavat mainiosti tietokoneen hallinnan mistä tahansa luokassa. Näin käytettynä kokonaisuus muistuttaa erehdyttävästi interaktiivista valkotaulua.

Kokonaisuuteen kuuluu vielä opettajan pöydässä oleva valopöytä ja dokumenttikamera sekä piirtoheitin ja diaprojektori jotka voidaan molemmat ottaa käyttöön samanaikaisesti datatykin ja tietokoneen kanssa. Heijastusalaa saadaan lisää luokan käytävälle avautuvaa näyttelykaapistoa tarvittaessa pimentävillä projektorikankailla.

Teknologia luokkahuonetyöskentelyssä

Satu kertoo käyttävänsä tätä useammasta työkalusta rakentuvaa monimediallista kokonaisuutta paljon erilaisissa opetustilanteissa ja suosii mm. opiskelijoiden eri työprosessien vaiheiden esittelyä ja ongelmanratkaisumalleja tällä välineistöllä koko luokalle. Dokumenttikameraa käytetään paljon erilaisissa esittelyissä, oppilastöiden tarkastelussa ja palautekeskusteluissa.

Satu antaa tästä yhteisestä työskentelystä erinomaisen esimerkin liittyen 9. luokan talvi -aiheiseen maalaustuntiin: ”Kuvallisen lähteen etsiminen voidaan suorittaa sekä luokan kirjallisista teoksista tai alakerran kirjastosta mutta haun voi tehdä julkisesti internetistä, jolloin prosessi näytetään muille datatykin välityksellä...Hakuprosessi ja siinä tehtävät päätökset ja toimenpiteet tulevat esiin... Myös kuvien rakenteellinen tarkastelu valkotaulun avulla antaa mahdollisuuksia esim. luonnostelulle suoraan kuvan päälle ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä... Tällainen ajatusten esittely ja julkinen pohdinta rakentaa ja auttaa myös muita oppilaita kehittämään omaa ideaansa eteenpäin.”.


Espoon sisäinen koulutietoverkko

Espoon oman sisäisen koulutietoverkon ylläpito ja helpdesk on ulkoistettu. Järjestelmän koneisiin kuuluu tekstinkäsittelyohjelma (Word ja Publisher), kuvankäsittelyohjelma (Paint Shop Pro) ja Explorer verkkoselaimena. Erikoisohjelmiakin on mahdollista saada kuten Pinnacle Studio 8 mutta käytännössä sen käyttö on rajoittunutta vajavaisen muistitilan (oppilaskohtainen levytila) ja käyttäjäoikeuksien rajoitusten seurauksena. Ongelmiin on kuitenkin odotettavissa korjauksia seuraavien päivitysten yhteydessä.

Espoon koulut siirtyivät oppilaiden sähköpostijärjestelmänä 2004 webmail sähköpostista WSOY:n OPIT-ympäristöön. OPIT:n käyttöä kuvataidetunneilla on kuitenkin rajoittanut riittämätön oppilaille tarjottu levytila, joka mahdollistaisi suurempien kuvatiedostojen säilyttämisen tai lähettämisen esim. kotiin. Videoiden ja animaatioiden siirtelystä voi vain uneksia. Tämä johtaa helposti postitusohjelman käytön hylkäämiseen mikä puolestaan vaikeuttaa opiskeluun liittyvään kokonaisviestintään sähköpostiliikenteen siirtyessä muualle.

Kuvataidetuntien järjestäminen

Satu toteuttaa ns. hajautettua opetusta, mikä tarkoittaa seitsemännellä luokalla pakollista kuvataidetta kahta tuntia viikossa, kahdeksannella luokalla valinnaista kahta tuntia viikossa, sekä yhdeksännellä kahta valinnaista kuvataidetuntia viikossa. Osa oppilasta opiskelee niin sanottua puolipitkää valinnaista kuvataidetta vain kahdeksannella luokalla, kaksi tuntia viikossa. ( Pitkän valinnan estää jo alakoulussa valittu pitkä A-kieli tai luonnontieteellispainotteinen valinta).

Yhdeksännen luokan valinnaiskurssilla tehdään hyvin usein joku projekti kuten PowerPoint-esitys tai valokuvauksen pitempikestoinen dokumentointi - projekti. Peruskoulun lopuksi halutaan yleensä tehdä jokin ihan oma projekti jossa työskennellään useasti myös tietokoneella tai videolla. 9:llä tehdään kaikista vaativammat projektit joita myös useasti näytetään esim. kevätjuhlissa. Myös 8:n lyhyellä (puolikas) valinnaisella voivat tehdä tällaisen lopputyöprojektin koska heillä ei ole kuvataidetta enää yhdeksännellä luokalla.

TVT osana prosessia

Tietokoneita ja ohjelmia käytetään useasti myös osana jotakin projektia tai projektin jatkokäsittelyssä. Tällainen esimerkki saadaan sarjakuvasta, joka valmistetaan aluksi perinteisin keinoin mutta jatkotyöstössä se voidaan digitoida kuvaamalla tai skannaamalla, jotta päästään esimerkiksi värittämään teos kuvankäsittelyohjelmassa. Digitaalisesti manipuloitua teosta voidaan sitten verrata vaikka koko luokan kanssa datatykin välittämän kuvan avulla.

Ongelmia tiedostojen siirrossa

Digitaalisen aineiston siirto, paikasta toiseen ja välineeltä toiselle sekä, koulun ja kodin välillä, on se mihin Satu on kokonaisuudessa pyrkinyt. Ihan vielä ei tähän ole päästy johtuen kommunikaatiotyökalujen (sisäinen verkko ja OPIT) rajallisesta levytilasta, joka ei vielä riitä oppilailla esim. videotiedostojen tallentamiseen.

Tekijänoikeuksista

Tekijänoikeuksiin liittyen Satu mainitsee vielä oppilaiden innostuksen mobiililaitteiden käyttöön tavalla jossa usein rikotaan yksityisyyden suojaa esim. laittamalla luokkatilanteissa kamerakännykällä otettuja kuvia IRC-galleriaan ilman kuvassa esiintyvien henkilöiden ja näiden vanhempien suostumusta, jotka tarvitaan aina kun kyseessä on alaikäinen. Satu ei kuitenkaan pidä näitä rikkomuksia vakavina varsinkaan jos niiden luonne ei ole toisia loukkaava. Toisaalta tilanteet antavat oivan ja konkreettisen tilaisuuden mediakasvatukselle ja tekijänoikeuksien käsittelylle, joihin tällaiset tapaukset aina johtavat. Onneksi gallerioista saa myös aineiston pois kohtalaisen helposti ja nopeasti, ottamalla yhteyttä palvelun ylläpitäjään. Toisaalta oppilaat myös tietoisesti hyödyntävät ilmaisia verkkosivupalveluita, blogeja ja IRC-gallerioita omien teostensa esittelyyn ja säilytykseen.

Valopöytä ja dokumenttikamera oikeassa paikassa

Valopöytä on erittäin monipuolisessa ja päivittäisessä käytössä juuri siksi että se sijaitsee dokumenttikameran alla ns. opettajan pöydässä. Kokonaisuus on Sadun itsensä suunnittelema. Oppilaat käyttävät pöytää mm. sarjakuvatöissä ja perspektiiviharjoituksissa.

Opettajan käytössä kuluu kenties eniten dokumenttikamera, jonka avulla harjoitusvihkojen tehtävät ja tuntityöskentelyn ohjeet voi antaa datatykin välittämän kuvan avulla, mikä puolestaan nopeuttaa työskentelyä ja vapauttaa opettajaa yksilölliseen ohjaukseen. (katso esimerkki dokumenttikameratyöskentelystä)

Luokan varustuksen kehittäminen

Kehittämiskohteita Satu löytää luokkansa varustuksesta paljonkin mutta erityisesti muutoksia kaipaa Espoon sisäinen koulutietoverkko ja siihen liittyvät toimintaedellytykset ja mahdollisuudet. Luokkatilan koneista osa kaipaa jo uusimista ja varsinkin laitteistojen välinen kaapelointi pitäisi saada toimimaan ilman jatkuvaa johtojen vaihtoa ja koneiden käynnistelyä (vaikka tilanne nykyisellään ei ole mahdoton). Parannusta on luvattu lähitulevaisuudessa mm. tarjoamalla Espoon kouluille viittä, paremmin varustettua, lähinnä videoeditointiin tarkoitettua tehoyksikköä, jotka sisältäisivät ison näytön, ison kovalevyn, kaiuttimet, firewire yms liitännät.

Millainen tilanne Espoossa on TVT:n käyttöönoton suhteen?

Koulut ovat tehneet erilaisia valintoja lähestymistavan suhteen. Osa kouluista valitsi ensin TVT:n koulutuksen ja sitten välineet ja osa toisin päin. Osa kouluista on todella hienosti mukana TVT:n käyttöönotossa ja soveltamisessa. Jopa pidemmällä kuin Matinkylän koulu.

Miten paljon oppilailla on kotona tietokoneita ja miten paljon niitä käytetään?

Sadun käsityksen mukaan tytöistä pienempi osa harrastaa tietokoneita ja niiden kanssa toimintaa, pojista suurempi osa. Osaamista on laidasta laitaan ja sekä pojista että tytöistä löytyy tietokoneisiin hurahtaneita superosaajia. Usein osaaminen on kuitenkin teknistä eikä niinkään sisällöllistä. Kuitenkin myös virtuoosimaisia sisällön hallitsijoita on, mutta paljon harvemmassa. Digikamerat ja kamerakännykät ovat jo todella yleisiä ja ehkä noin puolella on kotonaan tietokone. Toisaalta kaikilla on mahdollisuus päästä tietokoneilla työskentelemään ainakin koulun ja kaupungin kirjastoissa. Myös kavereiden koneilla tehdään paljon.

Yhteistyö koulun opettajien kesken?

Opettajien välinen (ainerajat ylittävä) yhteistyö toimii Matinkylän koulussa Sadun mukaan todella hyvin ja yhteistyötä tehdään paljon. Ensi keväänä mm. sarjakuvakurssilla käsikirjoitus tehdään kuvakäsikirjoitusta myöten äidinkielen tunnilla ja loput kuvataidetunnilla. Satu kertoo tällaisen yhteistyön syventävän kokonaisprosessia (esim. sarjakuvan tekeminen) ja mahdollistavan uudenlaisia painotuksia.

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö?

Kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä ja mahdollisuuksia siihen on niin paljon kuin vain ehtii mukaan. Projekteja on jopa liikaa. Matinkylän koulu on erittäin aktiivinen yhteistoiminnassaan ja kuuluu mm. SOKlan yhteistyökumppaneihin Norssien kenttäharjoittelujen täydentämiseksi. Ohjaajakoulutukseen ja suunnitteluun on osallistunut jo kolmannes koulun opettajista ja harjoittelijoita on ollut joka vuosi myös kuvataiteessa.

Mitä muita oheislaitteita luokasta löytyy?

Koulussa on 4 digivideokameraa, 2 digitaalista pocket-kameraa ja uusi digitaalinen järjestelmäkamera. Pyrkimyksenä on ollut hankkia yhteensopivia kameroita jotta kaikkia muistikortteja ei tarvitsisi aina uusia. Mikrofoni on myös huippulaatua.

Luokassa on myös mustavalkolasertulostin ja värilasertulostin sekä skanneri. Lisäksi on vielä valokuvapaperille tulostava värisublimaatiotulostin, jonka käyttöä ei suositella tulosteiden kalliin hinnan vuoksi.

Välineistä ja niiden hankkimisesta

Kehityshankkeiden ja hankintaohjelmien ulkopuolella välineiden hankintaan liittyy myös omat vaikeutensa joita aiheuttaa mm. hankinnoilta vaadittava kilpailuttaminen. Kaikki pitää kilpailuttaa tai ainakin hankkia tietyiltä toimittajilta. Esimerkiksi verkkokaupasta ei välineitä voi ostaa suoraan vaikka verkon hintavertailu näyttäisi tuotteiden olevan satoja euroja halvempia. Toisaalta kaupungin hyväksymät toimittajat pystyvät tarjoamaan hyvän palvelun ja huoltojen lisäksi pitkät takuuajat. Koulun hankinnat on keskitetty keväälle jolloin opettajat voivat tehdä omia hankintaesityksiään.

Opettajien työskentely-ympäristöt

Opettajien väliseen kommunikaatioon Espoossa tarjolla Verkkosalkku -niminen oppimisympäristö, joka tarjoaa työkaluja ajanhallintaan, sisäisen sähköpostin ja mahdollisuuden myös oppimateriaalin tuottamiseen. Arvosteluun on käytössä erillinen Wilma liittymä joka kuuluu Primus-kouluhallintojärjestelmään. Opettaja voi Wilmassa tehdä arviointeja sekä tarkistaa ja muokata henkilötietojaan.