Visuaalinen ja monikulttuurinen maailmamme

Ajallemme on leimallista vahva visuaalisuus. Silmää vietellään alituiseen, ja jokaista kulkijaa kutsutaan katsomaan. Visuaalisuus muokkaa käsityksiämme ja ymmärrystämme maailmasta. Näkeminen perustuu kuitenkin kulttuurisiin koodeihin, jotka ovat peräisin omasta elinympäristöstä. On siis selvää, että kaikkien lasten  ja nuorten oikeuksiin kuuluu oppia kuvanlukutaito ja kyky ymmärtää kuvallisten ilmiöiden monitasoisuutta.

Nykyajan lapset eivät enää elä yhden kulttuurin piirissä, vaan monikulttuurisessa maailmassa. Nykyisessä teknistyneessä yhteiskunnassa kuvat liikkuvat vilkkaasti. Kuvat edustavat yhtä lailla sadun, mielikuvituksen ja leikin kuin arkitodellisuuden, mainonnan, viihteen ja uutiskuvien kirjavaa kokonaisuutta. Kasvaville lapsille ja nuorille kuvista tulee myös ennen pitkää ikoneja, idealisoitujen sankareiden malleja, joihin samastutaan, sekä omistamisen korvikkeita.

Mainonnan ja viihteen kuvastot alkavat olla samoja joka puolella maailmaa, mutta taiteella on  vahvat kulttuuriset juuret. Samanaikaisesti kun kuulumme eurooppalaiseen  perinteeseen, taiteessamme heijastuu menneisyytemme: tämä maa, sen luonto, sen historia, sen rakennustaide, sen kirjallisuus, sen musiikki, sen kohtalon hetket. Suomalaisuuden, kansallisen identiteetin muotoutumisessa taiteella on ollut keskeinen tehtävä. Samalla tavoin taide voi tänä päivänä toimia ihmisen identiteettiä, omaa kertomusta hahmottavana voimana. Siksi on tärkeätä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saada kuvataideopetusta.

 Marika Mäkelä: The Golden Mother and Child, öljyväri ja pigmentti kankaalle 1993

Mustaihoinen Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi – mitä taiteilija Marika Mäkelä tarkoittaa kuvatessaan afrikkalaisäidin lapsineen kullanhohtoisessa kentässä? Saako taiteilija esittää teoksissaan näin rohkeita kysymyksiä? Mäkelän teos kertoo itse asiassa siitä todellisuudesta, mikä vallitsee monessa luokassa tämän päivän Suomessa. Kuvassa esikouluryhmä opettajineen keskustelee Mäkelän teoksen äärellä museossa. Tällaisen keskustelun aikana lapsille ja nuorille saattaa syntyä ajatuksia, jotka syventävät heidän itseymmärrystään. Siksi on tärkeää, että museo- ja näyttelykäynteihin liittyy teosten äärellä tapahtuvaa pohdintaa.

Teksti ja kuva: Liisa Piironen