Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Porvoon raatihuone 9-vuotiaan Rufus Juslinin maalaamana. Oman lähiympäristön rakennusperinnön tutkiminen piirtämällä, maalaamalla ja valokuvaamalla on hyvä tapa lähestyä ympäristösuunnittelun ja arkkitehtuurin kysymyksiä. Kun luokan oppilaat ovat kukin maalanneet tai valokuvanneet oman paikkakunnan rakennuksia, voidaan teokset asettaa näytteille. Näin syntyy kuvaa asuinpaikan rakennuskannan moninaisuudesta.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu ovat sisältöalueita, joita voidaan opiskella useissa oppiaineissa. Visuaalinen kieli on kuitenkin keskeistä kaikille näille alueille, ja niiltä osin ne kuuluvat kuvataideopetuksen piiriin. Havaintopohjainen piirtäminen, aistivaikutelmien kerääminen ja mielikuvien kirjaaminen (mielikuvakartat) sekä dokumentoiminen valokuvaamalla ja videoimalla ovat luontevia tapoja lähestyä rakennettua ympäristöä. Oheisena esimerkkejä arkkitehtuurin ja muotoilun opettamisesta kaupunkisuunnittelun, talosuunnittelun ja esinesuunnittelun näkökulmasta.

Kirjallisuutta

Tutustu Rakennettu kestämään – tutki ja opi -teokseen, toim. Seija Linnanmäki, Marja Sahlberg, Harri Hakaste, Heljä Järnefelt, 2003. Helsinki: Suomen Tammi Plus -Museovirasto – Opetushallitus - Ympäristöministeriö.

Tutustu myös Leena Lummen, Erkki Mäkiön, Maija Larmolan ja Yrjö Larmolan teokseen Kukkulan kortteli – Kaupungin kaksi vuosisataa. Helsinki : SKS 1987. Siinä kerrotaan kaupungiksi kasvamisen tarina tavallisten ihmisten elämän ja asumisen näkökulmasta. Teos käy myös pienestä arkkitehtuurin oppikirjasta.

Haarni, Tuukka & Karvinen, Marko & Koskela, Hille & Tani, Sirpa (toim.) 1997. Tila, paikka ja maisema. Tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen. Tampere: Vastapaino.

Teksti ja kuvat: Liisa Piironen