Koulupesissäännöt ja toteutusmallit

Ottelut pelataan luokkasekajoukkueittain, jolloin joukkueessa on vähintään neljä tyttöä. Ainoastaan yhdysluokat, esimerkiksi 3–4 tai 5—6, voivat yhdistää joukkueensa tarvittaessa. Alempi luokka-aste saa pelatessaan ylempää luokka-astetta vastaan käyttää yhtä lisäpelaajaa. Yhdysluokka määritellään ylemmän luokan mukaan.

Koulupesistä pelataan pesäpallon sääntöjen mukaan seuraavin poikkeuksin tai korostuksin:

  • Peliaika on 40 minuuttia tasavuoroin.
  • Pelikenttänä on poikien kenttä, syöttölautasta siirretään 50 cm lähemmäs etuviivaa.
  • Pelit pelataan tenavapallolla (pehmeä pallo).
  • Vuoronvaihto tapahtuu, kun kaikki ovat lyöneet yhden kierroksen, ja sen jälkeen syntyy kaksi paloa; sääntöä noudatetaan kaikissa vuoropareissa.
  • Tolppasyöttö on kielletty, tolppasyöttö on aina mitätön (ei väärä).
  • Syöttölupa on kysyttävä joltakin ulkopesältä, kuten pesäpallossa.
  • Harhaheitolla on aina rajoitettu etenemisoikeus yhden pesän yli.
  • Ajolähdössä on viimeisellä lyönnillä etenemispakko.
  • Syötössä korostetaan turvallisuutta (lukkarin väistäminen).
  • Kolmen jokerin käyttö on sallittu jokaisessa sisävuorossa. Jokerit eivät saa olla kaikki samaa sukupuolta (2+1). Samaa sukupuolta olevat jokerit eivät saa lyödä peräkkäisillä lyöntivuoroilla. Jokerit voivat lyödä ns. palottoman kierroksen viimeisinä lyöjinä ja jokerit voivat lyödä peräkkäin.
  • Mahdollisessa kotiutuskisassa on yhtä monta tyttöä ja poikaa.

Vihellykset:

  • Palo: piip piip
  • Laiton: pi piip pi piip pi piip
  • Koppi: pi pi pi pi pi pi
  • Peli alkaa tai loppuu: piiip piiip piiip
  • Peli poikki ja peli jatkuu: piip

Pelikenttään ja rajoituksiin liittyvät suositukset:

Alakoululla

  • pelikenttänä on poikien kenttä
  • syöttölautasta siirretään lähemmäs etuviivaa (50 cm).

Yläkoululla

  • pelikenttänä voi olla poikien tai naisten kenttä, loppuottelut pelataan naisten kentällä
  • etukaaren tilalla (naisten kentässä) käytetään suoraa viivaa.

Rajoitukset:

  • Myös takarajan taakse voidaan asettaa rajoitus, jos turvallisuusseikat niin vaativat. Asiasta on ilmoitettava turnauksen alussa joukkueen vastuuopettajille.

Kentän mitat:

  • Mikäli kenttä ei täytä virallisen kentän mittoja, asiasta on hyvissä ajoin etukäteen keskusteltava koulupesisvastaavan kanssa.

Toteutusmalleja koulupesikseen

1. Turnausmalli

Koulupesiksen toteutusmalleista tämä on vaativin ja laajin. Alueen luokkasekajoukkueiden koulupesismestaruudet ratkotaan sarjoittain: alakoulu, yläkoulu sekä lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Turnauksen ensimmäisessä vaiheessa ratkotaan kouluittain paras luokka, minkä jälkeen ratkotaan kunnan paras joukkue. KLL:n piiri on jaettu yleensä muutamaan alueeseen, joiden mukaan pelataan alueturnaus ja sen jälkeen lopuksi koko pesismaakunnan lopputurnaus. Kannattaa miettiä, tarvitaanko esimerkiksi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten turnauksessa vain lopputurnaus.

Ottelut pelataan luokkasekajoukkueilla ja hieman sovellettujen pesissääntöjen mukaan, harrastesäännöillä. Säännöillä halutaan tarjota kaikille mahdollisuus osallistua ja taata jokaiselle onnistumisia. Harrastesäännöillä tehdään pelistä myös turvallisempaa, koska kentällä pelaa vastakkain eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Hankkeeseen on liitetty lisäksi opettaja- ja oppilasliikuntavastaavakoulutusta sekä muiden oppiaineiden integrointia.

2. Tapahtumamalli

Tapahtumamallissa pesismaakunta vie pesistä kouluille esimerkiksi liikuntapäivän, messujen tai muun tapahtuman muodossa, jossa voi kokeilla pesistä vaikkapa erilaisten rastien parissa tai pienpeleinä. Tavoitteena on saada tapahtumaan paikalle koululaisia tai mennä kouluihin paikan päälle tekemään pesistä jossakin muodossa tutuksi lapsille ja nuorille sekä myös opettajille ja mahdollisesti vanhemmille. Muutamassa pesismaakunnassa on pyörinyt myös pesisauto, josta löytyy pesisvälineet ja osaavat ohjaajat. Pesisauto on vieraillut monissa kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa tuoden pesiksen lähelle kouluja ja ihmisiä. Tarkista pesisautomahdollisuus omasta pesismaakunnastasi.

Jos kaupungissasi tai kunnassasi ei järjestetä virallista koulupesistä, kysele koululiikuntatoimelta, josko he olisivat innokkaista järjestämään jotakin seuraavan kaltaista:

Tietylle ikäryhmälle järjestetään ns. pesiskaupunginosapäiviä, jolloin luokat saavat ilmoittautua mukaan omalle lähikentälleen, jossa paikallinen pesisseura tai -maakunta on tullut pitämään pesiskertoja luokille. Ideana voi olla, että ei pelata lainkaan, vaan opettajat saavat lisävalmiuksia viite- ja pienpeleistä sekä monipuolisista harjoitteista. Käytännössä siis samankaltaisia vinkkejä, joita löydät näiltä sivuilta.

Miljoonakoppi on eräänlainen tapa saada oppilaat kopittelemaan myös välituntisin. Miljoonakoppi on muutamalla paikkakunnalla toteutettu kilpailu, jossa koulut tavoittelevat miljoonaa koppia. Eniten kerännyt luokka palkitaan. Oppilaat ilmoittavat opettajalleen tai yhteyshenkilölle kopittelujen määrän ja tämä raportoi ne taas eteenpäin. Koppeja voi ottaa koulupesisottelussa, kavereiden kanssa heitellessä tai lyödessä palloa. Myös yksin voi heitellä seinään ja ottaa koppeja paluupallosta. Yleensä toteuttajatahona on ollut paikallinen pesisseura tai -maakunta yhdessä koululiikuntatoimen ja paikallislehden kanssa.

3. Tekniikkakisamalli

Toimintamallissa viedään kouluille Pesistaiturikisa(pdf), jonka myötä tarjotaan kokeiluja ja onnistumisia pesiksen parista. Toimintaa on niin salissa kuin ulkonakin. Käytäntö sopii monelle luokka-asteelle. Lue liitteet ja poimi itsellesi kortit (pdf-muotoiset):

Syöttö
Tarkkuusheitto
Kiinniotto
Näpylyönti
Pompottelu
Ketteryys
Tuloskortti