Viitepelejä

Kolmen joukkueen peli

Pienille ryhmille oiva pelimuoto on ns. kolmen joukkueen peli. Peliä voi pelata jo 12 + 1 pelaajan voimin, ja se soveltuu siksi myös pienten koulujen yhdysluokille tai kerhoihin.

Joukkueet:
Takakenttä - 2p, 3p, 2k, 3k
Etukenttä - s, 1v, 2v, 3v
Sisäpelijoukkue

Kuva: Lyömässä on joukkue III.
Pyrkimyksenä on saada mahdollisimman
monta juoksua. Vuoroparia
vaihdetaan esimerkiksi viidestä palosta.
Tämän jälkeen joukkue III siirtyy
takakenttäpelaajaksi, joukkue I
etukentälle ja joukkue II lyömään jne.

Lukkarina on pelaaja etukenttäjoukkueesta tai esimerkiksi opettaja vakituisena, joukkueissa 4–5 pelaajaa oppilasmäärästä riippuen.

Peliä pelataan kuten normaalia koulupesistä. Kukin joukkue käy vuorollaan jokaisessa tehtävässä.

Lyöntimylly/heittomylly

Pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, toinen toiseen kenttäpäätyyn ja toinen toiseen. Joukkueiden väliin piirretään viiva, johon merkitään portti. Toisesta joukkueesta tulee portille vahti, joka yrittää saada lyödyn pallon kiinni, jottei se pääse portista. Jos lyönti menee portista, vastustaja saa pisteen. Mikäli porttivahti saa pallon kiinni, hän heittää sen oman joukkueensa syöttövuoroiselle ja siirtyy pois portilta. Äskeinen lyöjä siirtyy porttivahdiksi ja yrittää torjua vastustajan lyönnin. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat käyneet vuorollaan lyömässä tai kunnes jompikumpi joukkue saa tietyn määrän maaleja tai pisteitä. Pallon on käytävä maassa lyönnistä ennen porttia, jotta maali/piste syntyisi. Jos pallo ylittää keskilinjan, saa kuka tahansa joukkueen pelaaja noutaa pallon ja heittää sen syöttäjälle. Jos vastapuolen pelaaja saa pallon ilmasta kopiksi, saa porttivahdin joukkue pisteen.
Myllyä voi pelata myös heittämällä!

Pelin kulku

1. Lyönti kohti porttia ja siirtyminen porttivahdiksi
2. Pallon heitto omalle lukkarille ja siirtyminen omalle puolelle
3. Syöttö ja siirtyminen lyöntivuoroon

Kengurupallo

Tavoite: Ketteryyden ja yhteistoiminnan kehittäminen
Pelinkulku: Muodostetaan kaksi joukkuetta. Joukkueiden tavoitteena on tehdä maaleja. Maalin voi tehdä kolmella tavalla: heittämällä pallon maaliin, potkaisemalla pallon maaliin tai viemällä eli juoksemalla pallon maaliin. Kummassakin joukkueessa on yksi pelaaja ns. kengurunmetsästäjä, jolla on väline, esimerkiksi räpylä, jolla hän voi koskettaa toisen joukkueen pelaajia. Tällöin välittömästi kosketuksen saatuaan pelaajan on käytävä hyppäämässä pelialueen reunalle tai ulkopuolelle asetetun penkin yli, minkä jälkeen hän voi jälleen osallistua peliin. Mikäli kosketuksen saaneella pelaajalla on pallo, on hänen luovuttava siitä heti, ennen kuin hän lähtee hyppäämään penkin yli. Kengurunmetsästäjä ei voi koskea toisen joukkueen kengurunmetsästäjää, eikä hän saa itse pelata palloa. Metsästäjiä vaihdellaan sopivin väliajoin. Penkkejä kannattaa olla 2–6 tasaisesti kentän reunoille asetettuina. Maalina voi olla sisällä sählymaali, ulkona jalkapallomaali tai jokin muu sovittu alue.
Huom. turvallisuus! Vaikka palloa voi pelata monella tapaa, fyysistä kontaktia tulee välttää. Aluksi on sovittava, että taklaaminen, kaataminen ym. ovat kiellettyjä.
Välineet: Pehmopallo/jalkapallo, räpylät (2 kpl), penkkejä, maalit

Pesiskisa

Ryhmä jaetaan viiden pelaajan joukkueisiin, joissa on lukkari, lyöjä ja kolme kiinniottajaa. Lukkari antaa oikean syötön, johon lyöjä lyö vaakamailanäpyn. Ensimmäisellä viivalla oleva kiinniottaja ottaa pallon kiinni ja heittää pallon keskimmäiselle pelaajalle. Tämä heittää pallon edelleen jonon viimeiselle, joka kiertää takanaan olevan merkin, juoksee lukkarin paikalle ja syöttää äsken lukkarina toimineelle lyöjälle. Samanaikaisesti lyöjä siirtyy ensimmäiseksi kiinniottajaksi ja muut kiinniottajat yhden paikan eteenpäin. Kilpailun voittaa joukkue, joka ensimmäisenä on kiertänyt kaikki paikat esimerkiksi kolmesti.

Käsipallo

Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka piirtävät pelialueen omaan päätyynsä syöttölautasen kokoisen ympyrän. Arvotaan aloittava joukkue, joka saa pehmeän pallon. Pelaaja, jolla on pallo, ei saa liikkua, vaan muiden on etsittävä vapaata paikkaa, jotta heille voitaisiin syöttää. Vastustajat yrittävät katkaista syöttöjä. Vastapuolen pelaajiin ei saa koskea. Jos pallo putoaa, on se annettava vastustajalle. Näin jatketaan tarkoituksena saada laitettua pallo vastustajan maaliympyrään. Peliä pelataan tietty aika tai tiettyyn tilanteeseen saakka.

10 koppia

Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka pyrkivät saamaan oman joukkueen pelaajien kesken 10 koppia heitellen. Vastustajat yrittävät katkaista syöttöjä. Vastapuolen pelaajiin ei saa koskea. Jos pallo putoaa, on se annettava vastustajalle. Pelaaja, jolla on pallo, ei saa liikkua, vaan muiden on etsittävä vapaata paikkaa, jotta heille voitaisiin syöttää. Peli alkaa, kun pallo heitetään peliin ja toinen joukkue aloittaa koppien metsästyksen. Peli ratkeaa toisen joukkueen saatua kopit täyteen. Voidaan myös pelata tiettyyn pistemäärään, jolloin 10:stä kopista saa yhden pisteen.

Heittis

Varusteet: Pallo (tenavapallo tai tennispallo), räpylä joka pelaajalle
Pelaajamäärä: Kaksi 4–8 pelaajan vastakkaista joukkuetta
Peliajatus: Kummankin joukkueen pelaajat pyrkivät heittämään vuorollaan pallon vastapuolen takana maalina olevaan päätyseinään. Vastapuoli pyrkii torjumaan heitetyn pallon ottamalla sen kiinni.
Pelinkulku: Joukkueen pelaaja heittää sovitun heittoviivan takaa pallon kohti vastapuolen joukkueen takana olevaa maaliseinää. Vastapuolen vangittua pallon se tekee heiton samaan tapaan. Sama pelaaja ei saa heittää kahdesti peräkkäin. Voidaan myös sopia, että kukin pelaaja heittää vuorollaan.
Pisteen saa, kun heittää pallon vastajoukkueen takana olevaan seinään. Pallon on kosketettava lattiaa tai kiinniottajaa ennen osumaa seinään. Pistettä ei voi saada, jos pallo osuu sivuseinään ennen osumistaan päätyseinään. Pisteen voi saada myös kiinniottaessa, kun nappaa vastapuolen heittämän pallon kopiksi suoraan ilmasta.
Turvallisuus: Salin koosta ja heittomatkasta riippuen pelipallona käytetään tennis- tai tenavapalloa. Joukkueet sopivat salin koosta riippuen viivan, jonka takaa palloa saa heittää. Pelaajilla tulee olla pitkät housut ja hihat suojaamassa heittäydyttäessä pallon eteen.
Heittoviiva = viiva, jonka takaa saa suorittaa heiton.

Tornipallo

Pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka yrittävät toimittaa syöttelemällä pallon oman joukkueen tornipelaajalle, joka seisoo vastustajan kenttäpäädyssä syöttölautasen päällä (tai isommassa ympyrässä taitotason mukaan). Pallo kädessä tai räpylässä ei saa liikkua. Puolustavan joukkueen pelaajat eivät saa olla ympyrässä. Jos vastustaja ehtii koskettamaan pallollista pelaajaa selkään, ennen kuin hän on ehtinyt syöttää pallon edelleen, saa koskettanut joukkue pallon omalle joukkueelleen. Aina kun pallo on onnistuttu toimittamaan tornipelaajalle, vaihdetaan molemmissa päädyissä tornipelaajaa. Tarvittaessa voi käyttää myös pehmeätä palloa.

Räpsänsiirtopeli

Tavoite: Tasapainon ja yhteistoiminnan kehittäminen
Pelinkulku: Muodostetaan kaksi joukkuetta. Joukkueiden tavoitteena on tehdä maaleja. Maaleina toimivat patja tai penkki tai maahan piirretty alue, johon pallo painetaan. Pelissä edetään heittämällä. Pallon saa heittää ja ottaa kiinni vain seisomalla oman räpylänsä päällä. Pallo kädessä ei saa juosta. Pallottomat pelaajat voivat siis juosta salissa hakemassa vapaata tilaa, ja asetettuaan räpylänsä lattialle he voivat räpylän päällä seisoessaan ottaa heitetyn pallon kiinni. Ellei palloa saa kiinni, siirtyy se toiselle joukkueelle. Jos pallon ottaa kiinni seisomatta  räpylänsä päällä, pallo siirtyy toiselle joukkueelle.
Välineet: Pehmopallo, räpylät, patjat tai penkit