Luokat 7–9

Retken suunnittelusta ja kartoista

Retken ennakkosuunnittelu on tärkeä osa retkeä,  alku- ja päätepisteiden määrittäminen muu reitin suunnittelu, kulkuyhteydet  retkialueelle ja alueella olevien liripaikkojen selvittäminen jne.  Mahdollinen kalalupien hankinta  edellyttää, että retken suunnittelu käynnistetään riittävän aikaisessa vaiheessa.

Retkeilijä tarvitsee mahdollisimman luotettavaa tietoa alueesta; sitä saa parhaimmin aluetta kuvaavasta kartasta. Karttatutkimusta  edeltää kartan tai karttojen hankkiminen. Kartan ikä on syytä tarkistaa, jotta kartan informaatio olisi mahdollisimman ajan tasalla olevaa. 

Suunnistustaito on retkeilijän perustaito

Kaikenlainen retkeily luonnossa perustuu on taitoon valita ja seurata haluttua reittiä. Suunnistaminen on periaatteessa helppoa, mutta käytännössä kaikki retkeilijät ovat olleet jossain vaiheessa ennen tai vähemmän ”eksyksissä”. Käytännön suunnistustaidon oppii harjoittelun kautta. Kartta on välttämätön suunnistamisen apuväline, se on pienennetty piirros maastosta. Koko Suomi on jaettu peruskarttalehtiin, joiden mittakaava on 1:20 000 eli yksi senttimetri kartalla kuvaa 200 metriä maastossa. Ulkoilu- ja retkeilykarttojen mittakaavana 1:50 000 on toimiva ja yleinen. Näin samalle karttalehdelle mahtuu laajempi alue, mutta kartta on kuitenkin vielä riittävästi informaatiota sisältävä.

GPS retkeilijän apuvälineenä

Suomessa on retkeilijän käytössä myös satelliitteihin tukeutuvia paikannuslaitteita (GPS eli Global Positioning System). Kyseessä on maailmanlaajuinen, reaaliaikainen ja olosuhteista riippumaton järjestelmä. Itse GPS-laite on pienoistietokone, joka vastaanottaa USA:n avaruushallinnon Nasan lähettämien satelliittien signaaleja ja laskee kolmiolaskennan avulla kulloisenkin sijainnin. Yhteys tarvitaan vähintään 3-4 satelliittiin samanaikaisesti, mistä seuraa se, että paikan pitää olla avoin. Nuuksion metsämaisemissa GPS ei toimi kovinkaan hyvin, mutta Lapin avoimilla tunturialueilla se toimii.

GPS ei korvaa karttaa ja kompassia ja niiden käyttötaitoa, mutta se voi täydentää niitä. GPS-laite kertoo kulloisenkin sijainnin lisäksi mm. kulkusuunnan, jäljellä olevan matkan kohteeseen. GPS ei sen sijaan kerro mitä maaston muotoja ja kohteita, esim. jyrkänteitä, ylittämättömiä soita tai muita maastoesteitä reitin varrelle jää; tätä varten tarvitaan kartta. Suurin hyöty laitteesta on huonon näkyvyyden vallitessa, esimerkiksi tuiskussa, pimeässä tai sumussa. Jos asiaa ajatellaan Suomea laajemmin, GPS on hyödyllinen laite alueilla, joista ei ole saatavissa tarkkoja karttoja, esimerkiksi Kuolan tuntureilla. Laitteita saa nykyisin jo noin 200 euron hintaan. GPS-asiasta on Ajatus-kustannus julkaissut vuona 1998 Samuli Miettisen toimittaman kirjan, joka kertoo seikkaperäisesti GPS:stä, sen käyttömahdollisuuksista ja saatavilla olevista laitteista.

Opetusesimerkki

Tunnille kootaan erilaisia karttoja ja niihin tutustutaan, katsotaan mm. mittakaava, valmistusvuosi, montako väriä on käytetty, miten eri kohteet on merkitty, siis karttamerkit, ja mietitään mihin käyttöön kuin kartta parhaiten soveltuu (patikointiin, pyöräilyyn, suunnistukseen, ulkoiluun, tms.).

Jos mahdollista hankitaan vaikkapa lainaksi yksi GPS-laite, johon oppilaat saavat tutustua.

Tehdään sitten retki erikseen retki käyttäen hyväksi karttoja ja mahdollisuuksien mukaan myös GPS-laitetta.