Ohjeita opettajalle

Luonto ja retkeily on niin laaja-alainen kenttä, että opettaja saattaa tuntea voimattomuutta ja jopa epätoivoa miettiessään, miten saada oppilaat kiinnostumaan  luonto- ja retkeilyasioista, kun omat tiedot, taidot,  kokemukset ja voimavarat ovat rajalliset. Mutta aina voi kääntyä ko. alan harrastusjärjestöjen, kuten latuyhdistyksen, partiolaisten, luonnonsuojeluyhdistyksen, lintutieteellisen yhdistyksen tai vastaavien asiantuntijatahojen puoleen.

Retkeilyn taitoja opitaan vähitellen. Tärkein retkeilyn perustaito on osata liikkua luonnossa turvallisesti ja suunnitelmallisesti, sen avulla päästää eteenpäin retkeilyn muihin aiheisiin. Tärkeää miellyttävässä retkeilyssä on varustautua oikein.  Kun on lämmin eikä varpaitakaan palele, retkellä on hyvä olla. Pienten ja isompienkin koululaisten kanssa on hyvä aloittaa perusasioista, käydä ennalta läpi millainen tulee oikeaoppisen retkeilypukeutumisen olla. Kerrospukeutumisella tarkoitetaan useiden vaatekertojen pukemista päällekkäin. Näin voidaan säädellä kehon lämpötilaa kulloisellekin hetkelle sopivaksi.  Uloin asu tulisi olla tuulta pitävä, ja jos sataa tai on olemassa sateen mahdollisuus myös sadease pitää varata mukaan (ellei uloin asu ole myös sadetta pitävä). Jalkineina kumisaappaat ovat hyvät, kunhan sukat ovat lämpimät. Pää tulee suojata päähineellä ja kädet käsineillä.

Reppu on pienenkin retkeilijän peruskantovaruste. Reppu vapauttaa kädet muihin toimiin, esim. kartan katseluun tai marjojen poimintaan. Reppuun pakataan eväät ja juomaa sekä mahdolliset luontoharrastusvälineet, kuten esimerkiksi kiikari, jos teemaksi on valittu vaikkapa linturetki. Jos kyseessä on yli yön kestävä retki, tarvitaan myös makuualusta, makuupussi ja mahdollinen yöasu.

Jokainen opettaja, oppilas tai kuka tahansa luonnossa kulkija näkee ja kokee asioita luonnossa eri tavoin. Paljaan silmän, herkän korvan ja avoimien aistien lisäksi myös erilaisten havaintovälineiden käyttö avaa uusia näkökulmia luontoon.  Luontoa voi tutkia vaikka luupilla, joka on eräänlainen suurennuslasi. Sillä voi tutkia kohdetta hyvin läheltä: lehtiä, puunkuorta, männynneulasta jne. Luuppi avaa uuden näkökulman luontoon, se on alle kouluikäisten käyttämä perushavaintoväline. Linturetkillä kiikari tai kaukoputki on oivallinen apu, ja miksei lintukirjakin. Myös nykyajan tekniset apuvälineet, kuten gps, voivat olla kiinnostavia, ja ne voivat avata luontoa ja retkeilyä teknisesti suuntautuneille oppilaille; jonkun oppilaan ennakkotehtävän aihe voisi olla vaikkapa ”Satelliitit nykyajan retkeilijän oppaana”.

Erilaiset teemaretket ovat monesti mielenkiintoisia, opettavaisia ja hyvä keino eriyttää ja lähestyä laajaa aihepiiriä. Ei kannata unohtaa esimerkiksi ilta- tai yöretkeä, jolloin sopivalla säällä tähtitaivas on kiehtova aihe. Toisaalta päivälläkin voi monesti nähdä kuun taivaalla, ja siitä päästään helposti mielenkiintoiseen havaintojen tekoon ja keskusteluun oppilaiden kanssa. Retkilaulut luovat tunnelmaa retkillä. Nuotiolauluja, kotiseutulauluja ja muita sopivia lauluja löytyy laulukirjoista, joten on hyvä varata mukaan laulujen sanoja. 

Ensiapu kuuluu jokaisen retkeilijän perustaitoihin, sitä pitää opettaa ja harjoitella usein ja toistuvasti.  Yksi opettava harjoitus vaikkapa lukioikäisille on loukkaantuneen, esim. jalkamurtuman saaneen potilaan kuljetus. Jalka lastoitetaan esim. makuualustan tai tukevien keppien ja irtohihnojen, vöiden tms. avulla. Miten sitten saadaan potilas tien varteen tai avoimelle paikalle, siinä seuraava pähkinä purtavaksi. Ratkaisu saattaa olla paarien tekeminen. Retkeilyopetuksessa hyvä ja opettava aihe on miettiä yhdessä etukäteen mahdollisia vaaratilanteita, jotta ne voidaan välttää. Pienempien vammojen, kuten vaelluksella rakkojen ja hiertymien hoidossa oppilaita tulee kannustaa omatoimisuuteen.

Miten ryhmää luonnossa ohjataan ja miten saadaan viestit perille, siinä yksi opettajan perushaaste maastossa. Apuvälineenä vihellyspilli on hyvä väline luonnossa, se kuuluu paremmin kuin huuto, joka metsässä ei pitkälle kanna. Ennakkoon voidaan sopia merkit, esimerkiksi yksi vihellys seis, kaksi vihellystä liikkeelle, kolme vihellystä kokoon jne.

Mitä asioita tulee ottaa huomioon kun leiriydytään, mihin kannattaa teltta tai muu majoite sijoittaa (ei ainakaan kuoppaan), mistä otetaan tai valmistetaan juomavesi, missä ovat ns. vessojen paikat, miten tuulen suunta vaikuttaa tulien tekemiseen? Miten kootaan retkikeitin mallia trangia, ja miten polttoaineita tulee käsitellä? Retkeilyn opetusaiheita on monia.  Jos joku joutuu erilleen, miten organisoidaan etsintä ja miten hälytetään apua? Aiheita on paljon, niistä kannattaa valita joitakin, ei liikaa, kiireettömyys on tärkeää. Kaikkein tärkeintä on lähteä retkelle.