Toisen asteen koulutus

Opetusaiheena voi olla tulenteko retkellä, jolloin ainakin opettajalla on mukana tulentekovälineet. Teoriapuoli eli milloin ja mihin tulen saa tehdä on käyty läpi jo oppitunnilla, se kerrataan  ja ulkona luonnossa voidaan sitten kokeilla asiaa käytännössä. Lähdetään liikkeelle perusasioista: vain kuiva puu palaa, mistä luonnossa saadaan kuivia sytykkeitä jne. Voidaan näyttää myös miten vuollaan kiehisiä eli sytykkeitä. Istutaan tukevasti ja otetaan toisella kädellä tukeva ote puusta ja painetaan se tukevasti alustaa vasten. Ns. paremmalla kädellä vuollaan tukikäden alapuolelta itsestä poispäin niin, että muodostuu viuhkamainen pyrstö eli ei vuolla lastuja irti asti, vaan ne jäävät kiinni puukappaleen alaosaan. (Opetusesimerkki1)

Opiskelijat perehtyvät ennakkoon vaikka muutamaan retkeilyn peruskirjaan tai muuhun tietolähteeseen. He voivat suunnitella muutaman tunnin patikkavaelluksen, katsoa sille sopivat taukopaikat, määrittää tarvittavat varusteet, sopia keskenään työnjaosta esim. suunnistamiseen, varustehankintaan, eväisiin ym. asioihin liittyen. Kukin opiskelija saa ennakkoon myös ennakkotehtävän, joka puretaan retkellä. Ennakkotehtävien aiheiden tulee liittyä luontoon, retkitaitoihin, ensiapuun, suunnistamiseen luonnonmerkeistä jne. Vaelluksen lopuksi on tärkeää sopia miten sekä yhteiset että omat varusteet huolletaan. (Opetusesimerkki 2)

Opetusesimerkki 1: Nuotion valmistaminen ja tulen käyttö

Tavoitteet

Oppilas

  • nauttii tulen ääressä olemisesta ja puuhastelusta tulen ääressä
  • tuntee tulen käyttötapoja ja merkityksen retkellä
  • osaa valmistaa nuotion ja hoitaa tulta
  • osaa toimia oikein tulen vaikutuspiirissä, sammuttaa nuotion ja siistiä nuotiopaikan

Valmistelut:

  • ennakkoon on maastossa tutustuttava kohteeseen, varattava tarpeellinen määrä polttopuita, sytykkeitä, saha ja kirves sekä tulitikkuja.
  • tehdään retki suunnitelman mukaan kulloisiinkin sää- yms. olosuhteisiin sovittaen.

Opetusmalli 2: Vaellus

Vaelluksen pituus tulisi olla mielellään ainakin kaksi päivää, niin että se sisältäisi yöpymisen. Vaellusta tulee edeltää riittävä asioiden käsittely oppitunneilla hyvissä ajoin ennen käytännön osuutta eli vaellusta, jotta valmisteluille jää riittävästi aikaa. Vaelluksen päivämatkojen tulee olla lyhyitä, koska opetustehtävät vievät aikaa.

Mikäli opiskelijoilla on kokemusta ja erityistä osaamista retkeilyyn liittyvissä asioissa, esim. ensiapu, luonnontuntemus, yms. heidän kanssaan voi sopia ennakkoon lyhyistä koulutuksista taukojen aikana.

ENSIMMÄINEN VAELLUSPÄIVÄ

Lähtöpaikalla:

  • Rinkan pakkaaminen
    • varusteiden tarkastus
  • Rinkan säätöjen tarkastaminen
  • Kerrataan suunnan ottaminen ja kartan lukeminen
  • Lähtöselvitys
    • päivän reitti ja matka
    • ruokatauko noin
    • vetäjä ja jälkipään valvoja
    • retki-ilmoituksen jättäminen

Vaelluksen aikana:
Vetäjää ja jälkipään valvojaa vaihdetaan

  • suunnistusharjoituksia
  • reitinvalinta
  • kulkunopeus
  • taukopaikan valinta
  • toiminta taukopaikalla
  • joen tai puron ylitys, jos maasto antaa siihen mahdollisuuden
  • annetut ennakkotehtävät

Leiripaikalla:

  • Leiripaikan vaatimukset ja valinta
  • Leiriytyminen
  • Ruoan valmistaminen ja ruokailu telttakunnittain
  • Tulipaikan valmistelu ja tulien teko
  • Vammojen hoito
  • Varusteiden tarkastus ja huolto
  • Päivän kritiikki
  • Nuotioilta
    • ennakkotehtävät
  • Ohjeet aamuksi


TOINEN VAELLUSPÄIVÄ

  • Aamiainen ja aamutoimet
  • Leirin purkaminen
  • Vaellus
    • kuten ensimmäisenä päivänä
    • ennakkotehtäviä

RETKEN PÄÄTTÄMINEN

  • Varusteiden tarkastus ja huolto
  • Vammojen hoito
  • Vaelluksen kritiikki
  • Sauna ja ruokailu
  • Todistusten jako
  • Kuvien katselusta sopiminen, jos niitä on otettu