Ohjeita opettajalle

Tavoitteet

Tanssin ensimmäisiä ja tärkeimpiä tavoitteita on saada lapsi tai nuori löytämään oma kehonsa kaikkine mahdollisuuksineen ja rajoituksineen sekä oppia käyttämään kehoaan itsensä ilmaisuun ja kommunikoimaan liikkeen keinoin. Tanssiliikunnan perustana on luonnollinen liike, joka ei ole sidottu mihinkään tanssitekniikkaan tai tanssin lajiin, vaikka tanssi hyödyntää niitä kaikkia.

Liikkeen ja tanssin suhde

Mikä on liikkeen ja tanssin suhde, mikä tekee liikkeestä tanssin?
Yleensä tanssin tunnistaa siitä, että tanssiliikkeet ovat tiedostettuja liikkeitä ja tanssilla on jokin muoto. Hyvä lähtökohta on ymmärtää, että lähes mikä tahansa liike voi olla tanssia ja jokainen voi ja osaa tehdä omia tansseja, tanssi on kaikkia varten. Päämääränä on innostaa jokaista tanssimaan koko olemuksellaan.

Opettajalle

Pystyäkseen liikkumaan luovasti ja vapautuneesti tanssiliikuntatunneilla oppilaat tarvitsevat aluksi tutustumista kehon toimintamahdollisuuksiin, liikemateriaalia ja kokemuksia kehon erilaisista asennoista ja liikemalleista. Tanssin elementtien tiedostaminen kehittää osaltaan myös ilmaisua. Oman kehon tiedostaminen ja kehonosien, olkapäiden, käsien, lantion sekä selän käyttäminen tehostavat ilmaisua huomattavasti.

Varusteet ja välineet

Tanssiliikuntatunnit ovat liikuntatilassa. Vaatetukseksi sopii joustava sisäliikunta-asu sekä paljaat jalat tai sisätossut. Korut ja kellot voidaan jättää pukutilaan tai salin laidalle.

Tunnin rakenne-esimerkki

Virittäytyminen ja keskittyminen tuntiin
Virittäytymistehtäviä

Tunnin teemoja
Hypyt, pyöriminen, väline liikkumisen apuna, tilan hahmotus, omat koreografiat jne.

Lopetus
Rentoutus, keskustelu, opitun arviointi keskustellen tai kirjallisesti

Tanssin elementit

Mukaelma on koottu eri lähteistä alaluokille sopiviksi sisällöiksi.

Liikkeen peruselementit tanssissa

  • Liikkuminen tilassa
  • Nousu ylös, laskeutuminen alas
  • Käännös
  • Hyppy
  • Ilmaisuliike, ele
  • Tauko, pysähtyminen, liikkumattomuus
  • Taivuttaminen
  • Venytys
  • Kierto

Tasot, missä liike tapahtuu

  • Ylätaso
  • Keskitaso
  • Alataso

Tilankäyttö, reitti

  • Suoraan
  • Kaartaen
  • Kulmikkaasti
  • Sik sak  -rataa
  • Kääntyen

Suunnat

  • Eteenpäin
  • Taaksepäin
  • Sivulle
  • Ylös
  • Alas
  • Viistoon, diagonaalisuuntaan

Laatu

  • Nopeus
  • Voima: terävä – pehmeä, raskas – kevyt, tiukka – löysä
  • Virtaavuus: vapaasti, sidottu, tasapainossa

Suhde

  • Yksin
  • Parin kanssa

Muoto

  • Suuri - pieni
  • Taipunut, kiertynyt
  • Kulmikas – pyöreä

Hyppy

Hyppääminen on yllättävän vaativaa jo perusmuodoissaan. Erilaisia hyppyjä on hyvä varioida paljon. Oppilaat voivat tehdä hyppysarjoja paikalla ja liikkeessä leikin varjolla, ongelmanratkaisutehtävissä, ryhmäharjoituksissa jne. Eri luokka-asteille suunnitellut harjoitukset tehdään aluksi ilman musiikkia liikerytmiä hakien ja myöhemmin musiikin rytmissä.

Hyppyharjoitukset ovat erinomaista koordinaatioharjoittelua ja aivojumppaa, jota jokainen lapsi tarvitsee. Jokaiselle on helppo eriyttää oman tasoisia hyppysarjoja, ja haastetta riittää taatusti taitavimmillekin. Oma (parin tai ryhmän yhteinen) hyppytanssi syntyy helposti, kun oppilas valitsee vaikka kolme erilaista hyppyä, joita on harjoiteltu tai jotka hän mielestään osaa hyvin, ja yhdistää niitä vaikka kymmenen liikkeen sarjaksi sekä miettii aloituksen ja lopetuksen tanssilleen.

Pyöriminen

Pienistä lapsista on hauskaa pyöriä itsensä ympäri mitä erilaisimmin tavoin. Isoimmilta oppilailta se taito alkaa olla jo hukassa, joten sitä täytyy harjoitella. Pyörimisharjoitukset on jaettu eri luokka-asteille, mutta niitä voi käyttää myös ristiin.