Ohjeita opettajalle

Voimistelussa korostuvat

  • liikkeen kokeminen
  • taidon oppiminen
  • itsensä ilmaisu
  • suoritusten esteettinen kokeminen
  • musiikin ja liikkeen kokeminen.

Taitotekijät voimistelussa

  • Tasapainokyky
    Tasapaino ilmenee kahdella eri tavalla. Se on kyky pitää keho staattisessa asennossa (staattinen tasapaino) tai hallita kehoa liikkuvissa suorituksissa (dynaaminen tasapaino). Dynaamista tasapainoa vaativat erityisesti hypyt ja hyppelyt, joihin liittyy käännöksiä ja suunnanmuutoksia, sekä piruetit, erilaiset käännökset ja pyörimiset.
  • Rytmikyky
    Rytmikyky liittyy liikkeen ajoittamiseen. Esimerkiksi musiikin seuraaminen sekä ajassa että tilassa vaatii rytmistä tarkkuutta, nopeuden ja voiman herkkää säätelyä.
  • Suuntautumiskyky
    Suuntautumiskyky tarkoittaa kykyä muuttaa kehon tai sen osien suuntaa tilassa mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Esimerkiksi liikkeen suorittaminen eri tasoissa vaatii suuntautumiskykyä.
  • Erottelukyky
    Erottelukyky tarkoittaa kykyä tuntea kehon liikkeet, asennot ja lihasten voimankäytön vaihtelut (jännitys-rentous).
  • Reaktiokyky
    Reaktiokyky tarkoittaa kykyä reagoida nopeasti johonkin ärsykkeeseen (esimerkiksi musiikkiin).
  • Yhdistelykyky
    Yhdistelykyky on kykyä yhdistää liikkeitä sujuvasti ja joustavasti liikesarjoiksi tai yhdistää väline liikkeeseen.
  • Muuntelukyky
    Muuntelukyky ilmenee taitona toimia kussakin tilanteessa sopivalla tavalla käyttäen aikaisemmin opittua hyödyksi (esimerkiksi hyppelyiden suorittamista vaihtelevissa ryhmissä tai eri suuntiin).

Voimistelijan perusasento

Nivelet ovat päällekkäin. Kantapäät yhdessä, päkiät hieman erillään toisistaan (isovarpaiden kohdalla oma nyrkkiväli), paino koko jalkapohjalla. Jalat puristetaan kevyesti yhteen, pakarat jännittyvät piukoiksi. Vatsalihasten ja pakaroiden jännittyessä lantio suoristuu (notkoselkä ja pömppövatsa häviävät). Pallea jännitetään litteäksi. Lapaluut vedetään yhteen, pää venyy niskasta ylöspäin (leuka ei työnny eteen). Kädet kevyesti kiinni reisissä (housun sauman kohdalla). 

Voimistelutunnin rakentaminen

Edetään apuharjoitteista kohti perusliikettä. Jokaisella tunnilla tulisi olla ainakin lämmittelyosio, taidon opettelemisen osio ja venyttelyosio. Lisäksi tuntia voi maustaa erilaisilla ilmaisu- tai lihaskunto-osioilla. Suunnittelussa on hyvä muistaa seuraavat asiat: mahdollisimman paljon tekemistä kaikille, ei jonottamista, kiertoharjoittelun käyttö (etenkin kerrattaessa taitoja), lapset avustavat toisiaan, paljon näyttöjä oikeasta suunnasta, parien vaihtoja paljon sekä turvalliset välimatkat ja paikat.