Ohjeita opettajalle

Perusliikkeiden kautta lajitaitoihin

Näiden sivujen yleisurheilun ja perusliikunnan kehittäminen etenee lapsen herkkyyskausien pohjalta. Perusliikkeet esiintyvät monessa  yleisurheilulajissa puhtaina, ja ne opitaan osittain luonnostaan eikä niitä tarvitse varsinaisesti opettaa vaan harjoituttaa ja hioa toistojen sekä pienten vinkkien kautta. Perusliikkeiden oppimisen kautta luodaan pohjaa lajitaidoille.

Runsaasti toistoja

Yleisurheilun kuten myös muiden lajien perustaitojen ja myös peruskestävyyden pohjana ovat perusliikkeiden riittävät toistot.

Usea tekemään samanaikaisesti

Toistoja saadaan aikaan luomalla opetusjärjestelyillä sellaisia oppimistilanteita, jossa usea lapsi tekee harjoitusta samanaikaisesti, jolloin jonoja ja odotusta ei muodostu. Esimerkiksi hypyissä voidaan käyttää erilaisia hyppyratoja,  poikittaiseen pituuskasaan hyppäämistä, tavoitehyppyjä  korkealle, korkeuspatjaa kahden puolen jne. Heitoissa voidaan tehdä muutama suorituspiste tai heittää rivissä sovelletuilla ja turvallisilla välineillä (muovipussimoukari, rengaskiekko jne.). Juoksuissa toistoja on helpoin toteuttaa, sillä juostahan voidaan miltei missä vain.

Oikea väline auttaa oppimaan pelkäämättä

Valitse väline oikein lapsen taitotason ja koon mukaan. Välineen valintaan vaikuttavat myös opetusjärjestelyt. Mitä turvallisempi väline on, sitä useampi voi ja myös uskaltaa tehdä ja kokeilla suoritusta samanaikaisesti. Näin saadaan toistoja lisää.

Yleisurheilua kaikkialla ja kaikkina vuodenaikoina

Yleisurheilun ja perusliikunnan harjoittaminen ei vaadi hienoa yleisurheilukenttää ja täydellisiä puitteita eikä myöskään kesää. Kenttä, metsä, piha, polku, sali, lumi ja muut vastaavat soveltuvat kaikki yleisurheiluun, on vain valittava oikein ja kekseliäästi välineet ja harjoitteet. Oikealle yleisurheilukentälle pääseminen onkin sitten lapsille upea elämys.

Harjoituta lajin ydinkohtaa

Aloita taidon opettaminen kokonaissuorituksen ydinosasta.  Kokonaissuorituksen ydinosa ei ole koskaan se, mistä lajisuoritus alkaa, vaan se on osa, joka vaikuttaa suoritukseen yleensä olennaisimmin. Juoksuissa se on perusjuoksu, hypyissä ponnistaminen ja heitoissa heittoliike ja sen lähteminen jaloista saakka.

Uusi asia alkuverryttelyn jälkeen

Opeta tunnin tärkein asia alkuverryttelyn jälkeen, kun hermosto on  virkeimmillään ja valmis ottamaan vastaan uusia ärsykkeitä. Jokainen yleisurheilun liikuntatunti voidaan jakaa viiteen osaan:

1. alkuverryttelyyn,
2. lajitaidon harjoitteluun,
3. monipuolistaviin harjoitteisiin,
4. loppuverryttelyyn ja
5. rauhoittumiseen.

Mikäli käytettävissä on liikuntatuokio tai normaalia lyhyempi oppitunti, harjoitus voi muodostua esimerkiksi alkuverryttelypelistä ja lajitaidon harjoitusosasta. 

Hikoillen ja hengästyen

Hikoilu ja hengästyminen ovat hyväksi kaikenikäisille lapsille. Liikuntataitojen oppiminen vaatii myös peruskestävyyttä, joka kehittyy hikoillen ja hengästyen. Toistojen kautta ja hauskoissa leikeissä, peleissä ja radoilla suorituksen kesto unohtuu, hengitys- sekä verenkiertoelimistö kehittyvät sekä arkipäivän tekeminen kevenee.

Liikunnan riemua oikeilla harjoitteilla

Liikunnan riemu lähtee oikeista harjoitteista. Opetuskeinot valitaan siten lapsen henkisen ja sosiaalisen kehityksen lähtökohdista, motorinen ja fyysinen kehitys  sanelee puolestaan liikunnan sisällön. Etene maltilla leikkien, pelien ja viestien kautta lajin perusharjoitteisiin. Liian vauhdikas eteneminen pysäyttää liikunnan ilon, liian  hidas eteneminen saa turhautumaan ja kyllästymään.

Vertailua omiin suorituksiin

Tärkeää on opettaa lapsi näkemään oma kehityksensä. Lapsen vertailu toiseen on  turhaa, sillä kehityksessä saattaa olla suuria eroja ja monesti lahjakkuus voi olla piilossa vuosikausia.´

Kilpailu kuuluu yleisurheiluun

Kilpailua ei saa pelätä. Myös pettymyksiä tulee oppia ottamaan vastaan. Joukkuekilpailussa ei yksilösuoritus korostu liikaa, joten niitä on hyvä suosia. Lisäksi kilpaileminen kehittää taitoja erinomaisesti, sillä siinä hermosto suorittaa tehtäviä äärirajoillaan.