Liikunnan aineosion johdanto

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.  

Opetuksen suunnittelussa keskeistä ovat tavoitteet. Sisältöjä ja menetelmien valintaa on aina pohdittava suhteessa tavoitteisiin. Samoihin tavoitteisiin voidaan päästä eri sisältöjen ja menetelmien kautta. Ainekohtaiset tavoitteet kytkevät oppiaineet opetuksen ja kasvatuksen yleisiin tavoitteisiin sekä toisiin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin.

Opetusmenetelmien kautta oppilaille konkretisoituu viesti siitä, mihin opetuksessa pyritään. Opetusmenetelmien avulla voidaan korostaa muun muassa yksilöllisyyden huomioimista ja sosiaalisia tavoitteita. Liikunnan opetusmenetelmissä on luontevaa korostaa toiminta- ja oppijakeskeisyyttä. Oppilaiden osaamista voidaan käyttää tukemaan opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Auttamalla oppilaita löytämään omat fyysiset ja motoriset oppimistapansa edistetään oppilaiden itsenäistä oppimista. Opetusmenetelmien valinnan tekevät opettajat. Paikallisissa opetussuunnitelmissa on suositeltavaa jättää liikkumatila koulujen ja opettajien opetusmenetelmällisille ratkaisuille siten, että koulukohtaiset resurssit ja opetusolosuhteet voidaan ottaa huomioon.

Liikunnassa korostuu itsestä ja elämästä oppiminen liikunnan avulla. Liikunnan ja leikin läheinen suhde on voimavara, jota tulee käyttää liikunnanopetuksessa hyväksi.

Positiivista koululiikunnassa yhdeksäsluokkalaisten mielestä on muun muassa liikunnan myönteiset vaikutukset kuntoon. Liikunnallisesti aktiiviset oppilaat menestyvät myös muissa oppiaineissa (Huisman, T. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003). Liikunnan positiiviset vaikutukset yleisiin oppimisvalmiuksiin on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa yhteistyötä muun muassa muiden oppiaineiden kanssa.

Opetuksessa on erityisen tärkeää pyrkiä huomioimaan oppilaiden erot ja nähdä oppilaat yksilöinä yhteisössä. Jokainen opetusryhmä koostuu oppilaista, joilla on hyvinkin erilaisia taustoja, tavoitteita ja mahdollisuuksia liikuntaan. Paikallisesti suunnitellaan, miten yksilöllinen kehittyminen otetaan huomioon osana ryhmäopetusta. Tasa-arvoisuuden voidaan ajatella tarkoittavan sitä, että oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan opiskella omalla kehitys- ja taitotasollaan. Kaikille samantasoinen osaaminen korostuu perusopetuksen viimeisillä luokilla ja erityisesti päättöarvionnissa.

Liikunta on henkilökohtainen kokemus, jossa ihmisellä tulee olla tilaa tuntemuksille. Liikunnassa koetaan iloa erityisesti oppimisesta, osaamisesta ja onnistumisista. Oma fyysisen pätevyyden tunne on ihmiselle tärkeää. Sosiaalinen kanssakäyminen, kannustaminen ja yhdessä tekeminen ovat liikunnan olennaisia, positiivisia elementtejä. Koska liikuntaan liittyvät kokemukset voivat olla hyvinkin vahvoja, tulee liikunnanopetuksessa huomioida niin onnistumiset kuin epäonnistumiset ja pyrkiä ennakoimaan ja estämään ikävät epäonnistumisen kokemukset. Liikuntatunneilla tarjoutuu muun muassa leikkien, kisojen ja kilpailujen myötä mahdollisuuksia oppia käsittelemään rakentavasti voiton ja häviön tuntemuksia.  

Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.

Perusopetuslain (628/1998) 29 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
 
Käytännön opetustyössä henkinen ja fyysinen turvallisuus luo pohjan myönteisille liikunta- ja oppimiskokemuksille. Paikalliset resurssit huomioiden tulee pyrkiä toimimaan siten, että oppilaiden turvallisuuteen liittyvät opetus- ja välinejärjestelyt liikunnan opetuksen yhteydessä on toteutettu mahdollisimman laadukkaasti. Esimerkiksi uinnin opetuksessa tulisi korostaa oppilaiden turvallisuutta edistäviä opetusjärjestelyjä sekä opetusta edeltäviä toimenpiteitä. Jääliikunnassa suositellaan kypärän käyttöä ja koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtyminen tulee tehdä mahdollisimman turvalliseksi ohjeiden ja opastuksen avulla.

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

Opetuksen sisältövalinnoissa huomioidaan kansalliset liikuntaperinteet (esimerkiksi perinteiset liikuntaleikit, pallopelit, kansantanssit ja liikkuminen luonnossa), paikalliset olosuhteet ja vuodenajat luontevalla tavalla. Jos olosuhteet ja paikalliset resurssit huomioon ottaen jokin valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen opetuksen keskeinen sisältö on kohtuuttoman vaikea toteuttaa, se voidaan perustellusti korvata toisella sisällöllä. Esimerkiksi maastohiihto ja uinti kuuluvat keskeisiin sisältöihin liikunnassa ja niiden tulee kuulua opetukseen, jos ne paikalliset olosuhteet huomioiden on mahdollista toteuttaa.

Opetuksen suunnitteluun, järjestelyihin ja toteutukseen sekä arviointiin vaikuttavia oppilaiden erityistarpeita voivat olla muun muassa sairaus, vamma, kehityksen viivästymä ja käyttäytymisen häiriö. Oppilaan turvallisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että hänen terveydentilansa otetaan huomioon liikunnanopetuksessa. Tiedot oppilaiden terveydentilasta ovat liikunnanopettajalle tarpeelliset, jotta aineen opetuksen osalta turvallisuus voidaan varmistaa. Tilanteen mukaan voidaan käyttää hyväksi oppimissuunnitelmaa. Lievät oppimisvaikeudet voidaan huomioida opetuksessa ja arvioinnissa käyttämällä menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin oppimaan ja näyttämään osaamisensa. Jos oppilaalle tehdään liikunnan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), siinä voidaan yksilöllistää opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä kirjata muistiin tukipalvelut.

Teksti: Jouni Koponen, Jyväskylän normaalikoulu ja Matti Pietilä, Opetushallitus